Kivivuoren perheen kaikki lapset on palkittu hymypatsaalla

Paavon (vasemmalla), Ellin ja Laurin hymypatsaat pysyvät yleensä visusti olohuoneen vitriinikaapissa, sillä ne särkyvät helposti. Matilda Saarikoski

Matilda Saarikoski

Kivivuoren perheessä on käynyt tuuri, sillä perheen jokainen lapsi on vuorollaan palkittu Hyvän toveruuden kilvan hymypatsaalla.

19-vuotiaan Elli Kivivuoren ja 15-vuotiaan Paavo Kivivuoren hymypatsaat ovat koristaneet perheen olohuonetta jo jonkin aikaa, ja keväällä myös 12-vuotias kuopus Lauri Kivivuori palkittiin hymyilevää lasta esittävällä patsaalla.

Hymypatsasta on jaettu kouluissa vuodesta 1954, ja patsaan saajan äänestävät luokkatoverit. Hyvän toveruuden kilvan säännöissä korostuvat rehtiys, luotettavuus ja avuliaisuus. Myös Kivivuoren sisarukset tunnistavat nämä piirteet itsessään.

– Olen kaikkien kaveri. Jos olen nähnyt kiusaamista tai epäreilua käytöstä, olen aina kertonut opettajalle, Lauri kuvailee.

Myös Elli ja Paavo kertovat olleensa ala-asteella kavereita vähän kaikkien kanssa.

– Totta kai aina on eri kaveriporukoita, mutta kaikkien kanssa voi silti olla tekemisissä, Paavo lisää.

Koska molemmat vanhemmat sisarukset saivat Lohikosken koulun päättäjäisissä patsaan, Lauriin kohdistui jo pienet paineet. Tuntui epätodennäköiseltä, että samaan perheeseen saataisiin kolmas hymypatsas.

Epäilykset kaikkosivat, kun Lauri sai äänestyksessä valtavan määrän ääniä. Jopa tytöt äänestivät häntä patsaan saajaksi.

– Tuntuu tosi hyvältä, Lauri kommentoi palkintoa ytimekkäästi.

On harvinaista, että kaikki saman perheen lapset palkitaan hymypatsaalla. Äiti Riikka Kivivuori-Arho uskoo, että kyse ei ole pelkästä sattumasta.

– Työskentelemme mieheni kanssa molemmat hoitoalalla. Luulen, että lapsiin on myös siirtynyt sellainen toisista huolehtimisen ajatus.

Elli ja Paavo ovat myös toimineet esimerkkeinä Laurille.

– Olen valistanut Lauria paljon ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioista ja neuvonut, jos Lauri on käyttänyt vaikkapa väärää termiä keskustelussa, Elli kertoo.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että hymypatsaan jakaminen on hyvä perinne, joka kannustaa reiluun käytökseen.

– Kun saat patsaan, huomaat, että muutkin arvostavat hyvää käytöstäsi, Paavo selittää.

Hymypatsaan saajan ei tarvitse olla täydellinen oppilas. Paavo oli ala-asteella aika vilkas ja joutui välillä jopa jäähylle. Avuliaisuus ja huomaavaisuus luokkakavereita kohtaan painoivat kuitenkin äänestyksessä enemmän kuin satunnainen vilkkaus.

Yksi hyvä puoli hymypatsaan jakamisessa onkin se, että palkinnon voi periaatteessa saada myös sellainen oppilas, joka ei muuten saa tunnustusta koulussa, perhe pohtii.

Ellin mielestä hymypatsaan jakaminen toimii hyvin nimenomaan ala-asteella. Hän tosin muuttaisi perinnettä siten, että patsaita jaettaisiin vain yksi luokka-astetta kohti.

– Onhan se kiva, että niitä jaetaan kaksi, mutta en näe tarvetta jakaa erikseen hymytyttö- ja hymypoikapatsasta. Minäkin kutsun omaani vain hymypatsaaksi, hän toteaa.

Kivivuoren sisarukset neuvovat uuden kouluvuoden aloittavia lapsia ja nuoria kuuntelemaan opettajaa, kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti ja tutustumaan muihin ennakkoluulottomasti.

Keskustelu