Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lohikosken sivuapteekki on palvellut 1960-luvulta saakka

Jyväskylässä toimii enää kaksi ­sivuapteekkia, kun Huhtasuon ­apteekki lopetti toukokuun alussa.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut apteekkitalouden kokonaisuudistus puhuttaa apteekkialalla. Huhtikuussa Apteekkariliiton tiedossa oli koko maassa 14 apteekkia, jotka oli suljettu tai päätetty sulkea.

Jyväskylässä Seppälän apteekin sivuapteekkina toiminut Huhtasuon apteekki suljettiin toukokuun alussa. Apteekkari Tomi Järvinen kertoi Keskisuomalaiselle (5.5.), että lopettamisen syynä oli muun muassa tappiollinen liiketoiminta ja Huhtasuon terveysaseman sulkeminen ensi syksynä.

Jyväskylässä toimii nyt kaksi sivuapteekkia: Kyllön apteekin sivuapteekki Voionmaankadulla ja Jyväskylän Uuden Apteekin sivuapteekki Lohikoskella. Lohikosken apteekki on palvellut vuodesta 1962.

Uuden Apteekin apteekkari Eija Joki huomauttaa, että kuluttajan näkökulmasta sivuapteekki on tavallinen apteekki.

Mitä ­pienempi apteekki, sitä isommin myynti nojaa resepti­lääkkeisiin.

Apteekkari Eija Joki

– Lähtökohtaisesti sivuapteekit hoitavat lääkehoitoa syrjäseudulla vähän pienemmin. Osa toiminnasta hoidetaan pääapteekista käsin, niin pystytään pitämään sivuapteekkia syrjemmässä, missä ei täysivaltainen apteekki ehkä toimi. Kaupungissa tämän päivän tulkintojen mukaan ei ole syrjäseutuja.

Eija Joen mukaan sivuapteekin pitäminen on ollut haastavaa jo ennen apteekkitalouden uudistusta. Hänen mukaansa viimeaikaisten sivuapteekkien lopettamisten ja taloushaasteiden syynä on ennen kaikkea reseptilääketaksan leikkaaminen.

– Se leikkaa käytännössä apteekkiin jäävää rahamäärää. Mitä pienempi apteekki, sitä isommin myynti nojaa reseptilääkkeisiin. Pienissä apteekeissa noin 5–13 prosenttia myynnistä voi olla muuta kuin reseptilääkkeitä.

Joki huomauttaa, että samalla, kun yleinen hintataso on noussut, reseptilääkkeiden hinta on laskenut. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Vuosien 2005–2025 välillä esimerkiksi elintarvikkeiden hinta on noussut lähes 60 prosenttia ja taksimatkojen hinta kaksinkertaistunut. Samana aikana reseptilääkkeiden omavastuuhinta on laskenut noin 40 prosenttia. Itsehoitolääkkeiden hinta on aikavälillä noussut hieman yli 10 prosenttia.

Suomessa reseptilääkkeet ovat kaikille suomalaisille samanhintaisia hintasääntelyn takia. Itsehoitolääkkeille on määritelty vähimmäis- ja enimmäishinta. Kuluttaja toisaalta hyötyy edullisista hinnoista, mutta apteekkipalveluiden saatavuus heikkenee, jos apteekkeja suljetaan kannattamattomina.

Vuoden 2027 alusta alkaen lääkeyritykset voivat hakea lupaa tiettyjen itsehoitolääkkeiden myyntiin päivittäistavarakaupassa. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla kerrotaan, että sallittuihin lääkkeisiin kuuluu muun muassa närästyksen ja ummetuksen hoitoon käytettäviä itsehoitolääkkeitä sekä silmätippoja.

Myös apteekkiverolaki muuttui. Aiemmin apteekkivero laskettiin liikevaihdosta, nyt perusteena on apteekin toimipisteiden yhteenlasketun lääkemyynnin voittomarginaali ilman arvonlisäveroa.

Apteekkiverosta saatava sivuapteekkivähennys muutettiin kiinteäksi summaksi, joka on suuruudeltaan 150 000 euroa tai 50 000 euroa vuodessa. Suurempi vähennys koskee ehtona olevia sivuapteekkeja, joita Fimea velvoittaa pitämään toiminnassa. Pienempi vähennys puolestaan koskee oikeutena olevia sivuapteekkeja, joita apteekkarit pitävät vapaaehtoisesti. Lohikosken apteekki on oikeutena oleva sivuapteekki.

– Verotuksen muutos osalla kiristää ja harvalla helpottaa. Lopullisen totuuden näkee vasta loppuvuonna, Joki sanoo.