Läntisen alueen oppilaiden lähikouluihin suunnitellaan muutoksia. Taustalla vaikuttaa yliopiston toive opetusharjoitteluihin liittyen.
Jyväskylän kaupunki suunnittelee muutoksia läntisen alueen kouluverkkoon. Perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti kertoo, että muutoksia tarvitaan, sillä ennusteiden mukaan oppilasmäärä on alueella laskeva. Yksi taustatekijä muutosten suunnittelussa on Jyväskylän yliopiston toive opetusharjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä, kuten Normaalikoulun perusopetuksen oppilasmäärän kasvattamisesta.
– Ratkaisut on sovitettu kaupungin omiin tarpeisiin. Tavoitteena on turvata alueen lapsille tarkoituksenmukaiset lähikoulut ja samalla varmistaa opettajankoulutuksen toimintaedellytykset Jyväskylässä.
Kaupungin ja Normaalikoulun edustajista koottu työryhmä selvittää parhaillaan eri vaihtoehtoja, ja lapsi-, henkilöstö- sekä talousvaikutusten arviointi on vielä kesken. Jos muutoksia päätetään tehdä, Lahden mukaan tässä vaiheessa selvitystyötä vahvimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa, että Kilpisen koulusta muodostettaisiin 5.–9. luokkien yhtenäiskoulu, jolloin Kypärämäen ja Keltinmäen koulut toimisivat jatkossa 1.–4. luokkien kouluina.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Kypärämäen ja Keltinmäen 5.–6.-luokkalaiset siirtyisivät Kilpiseen ja Kilpisen nykyiseltä alueelta osa alakouluikäisistä ohjattaisiin Normaalikouluun.
Normaalikoulun oppilasmäärää kasvatettaisiin puolestaan yhdellä rinnakkaisluokalla per vuosiluokka, jolloin alakoulussa olisi neljä rinnakkaisluokkaa.
Arviolta muutokset koskisivat useiden satojen oppilaiden koulupolkua läntisellä alueella.
Osa oppilaista vaihtaisi lähikoulua uuden kouluverkon mukaisesti. Lahden mukaan esimerkiksi koulukuljetustarve pysyisi edelleen rajallisena, sillä suurin osa oppilaista asuisi edelleen lähellä uutta koulua.
Sehän voisi olla Jyväskylän kouluissa normaali, että jokaisessa koulussa olisi aina tietty määrä harjoittelijoita.
1. luokkalaisen vanhempi Jani Seijesvirta
Kaupungin yksittäisistä vuokralla toimivista päiväkotitiloista, kuten Kypärämäen päiväkodin tiloista, voitaisiin luopua kouluihin saatavan tilan vuoksi.
Normaalikoulun oppilasmäärän kasvaessa alakoulu tarvitsisi puolestaan todennäköisesti lisätiloja. Vaihtoehto, jossa Normaalikoulu siirtyisi kokonaan toiseen koulukiinteistöön, ei Lahden mukaan olisi silti kovin tarkoituksenmukainen, vaan ratkaisuja haetaan nykyisestä sijainnista käsin.
– Mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, ja on täysin mahdollista, että suunnitelmat muuttuvat tai niistä luovutaan kokonaan.
Työryhmän selvitystyö on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Toteutuessaan muutokset näkyisivät koululaisten arjessa vaiheittain vuosien 2027–2030 aikana.
Kypärämäen koulun vanhempaintoimikuntaan kuuluva Jani Seijesvirta on suunnitelmista huolissaan. Hänen mukaansa Jyväskylän koululaisia koskettavia päätöksiä ollaan tekemässä vääristä lähtökohdista käsin, jos muutostarpeet tulevat yliopistolta.
Seijesvirran perheeseen kuuluu nyt 1. luokkaa Kypärämäen koulussa käyvä lapsi sekä Kypärämäen päiväkodin viskareihin kuuluva lapsi.
– Koulun tilat eivät ensinnäkään palvele päiväkotia, joka tähän rakennukseen siirtyisi. Ikävä olisi myös lähteä täältä muutama luokka aiemmin Kilpisen kouluun, jolloin tytöt joutuisivat olemaan pidempään eri kouluissa. Myös se on ihan älytöntä, että Kilpisen koulun vieressä asuvat oppilaat joutuisivat menemään Norssiin keinotekoisen rajanvedon takia, jolloin lähikouluajatus ei toteudu, Seijesvirta toteaa.
Seijesvirran perhe asuu Ruokkeella, jonka kulkuyhteyksissä jo nykyiseen lähikouluun eli Kypärämäkeen riittäisi hänen mukaansa kaupungilla parannettavaa.
– Linja-autoissa ei ole ollut syksyllä tarpeeksi tilaa lapsille, vaan eppuluokkalaiset ovat joutuneet seisomaan Linkissä.
Suunnitelmien toteutuessa koulun vaihto tapahtuisi nykyistä aiemmin. Kilpiselle matka olisi entistä pidempi ja pysäkki kauempana koulusta.
– Mielestämme Kypärämäessä on hyvä henki ja koulu on sopivan kokoinen. Muutokset muuttaisivat tilannetta paljon. Kaupunki ylipäätään suosii keskustaa ja tehdään suuria kouluja, mikä ei palvele lapsia ollenkaan.
Seijesvirta kysyy, miksi keskittämistä pitää jatkaa edelleen Norssiin – miksei opetusharjoittelijoiden käytössä olevia kouluja voisi sen sijaan lisätä. Pienten koululaisten arkeen monivuotisesti vaikuttava muutos on hänestä epäoikeudenmukainen, kun sitä verrataan korkeakouluopiskelijoiden harjoittelujaksojen toteutukseen.
– Sehän voisi olla Jyväskylän kouluissa normaali, että jokaisessa koulussa olisi aina tietty määrä harjoittelijoita. Minusta se olisi harjoittelijoiden etu, että he näkisivät monenlaisia kouluja, ja oppilaille se olisi tasa-arvoista, että heillä olisi saman verran harjoittelijoita koulusta riippumatta.
Seijesvirran mielestä kaupunki on arvioinut läntisen alueen lapsiperhekehitystä myös väärin ja vanhoihin tietoihin perustuen.