Säynätsalon Marttojen puheenjohtaja kertoo, miltä sienisato näyttää tällä hetkellä.
Alkusyksy oli Keski-Suomessa sienestäjien harmiksi rutikuiva. Säynätsalon Marttojen puheenjohtaja Päivi Raittila kertoo ilokseen huomanneensa, että sateet ovat vaikuttaneet, ja sieniä on noussut lisää. Syyskuun lopulla hän sienesti muun muassa Säynätsalossa.
– Nyt on toinen sato herkkutatteja noussut, varsinkin männynherkkutattia. Myös vaaleaorakasta on uusi sato poimittavissa ja jonkin verran löytyi myös karvarouskua.
Muuratsalosta hän löysi ensimmäisiä suppilovahveroita, mutta pääsato on hänen mukaansa vasta edessä.
Martat pitivät syyskuussa sienineuvontapistettä Säynätsalon syysmarkkinoilla. Päivi Raittila, Marja Kupari ja Arja Ikonen olivat koonneet esille pienen sieninäyttelyn, jossa saattoi tutustua niin ruokasieniin, niiden näköislajeihin kuin myrkkysieniinkin. Neljän tunnin sieniretki tuotti tulosta, ja marttakolmikko sai kerättyä näyttelyyn esille monia eri lajeja, vaikka kuivuus tuolloin vielä vaivasikin Keski-Suomea.
– Näyttelyn ajatuksena on ”sienet tutuksi”. Haluamme tuoda ilosanomaa sienistä, ne ovat ilmaista ja terveellistä lähiruokaa, Raittila sanoo.
Toinen sato herkkutatteja on noussut.
Säynätsalon Marttojen puheenjohtaja Päivi Raittila
Sienineuvontapisteellä saattoi vertailla esimerkiksi kantarellia ja sen näköislajia valevahveroa, jolla on oranssinpunaiset heltat. Tässä tapauksessa sekaannus ei olisi vakava, sillä valevahvero ei ole myrkyllinen, ja sitä voidaan käyttää ruokasienenä. Sitä ei kuitenkaan pidetä kantarellin veroisena ruokasienenä sitkeytensä vuoksi.
Raittila on käynyt Sienimartta-koulutuksen asuessaan Joensuussa. Koulutukseen kuului lajintunnistuksen lisäksi sieninäyttelyn rakentaminen ja lasten sieniretken järjestäminen.
– Opin koulutuksessa harvinaisempiakin sieniä kuten sikurirouskun, jota voi kuivattuna käyttää mausteena. Nokirousku on aivan huippusieni, se pannaan pannulle paistumaan voissa ja ruisleivän päälle, juustoa päälle. Keski-Suomesta en ole sitä vielä löytänyt.
Raittila kertoo pitävänsä kaikista sienistä ja käyttävänsä sieniä ruoaksi vähintään kerran viikossa.
– Herkkutatti, kanttarelli, suppilovahvero ja mustatorvisieni ovat ”must-juttuja” (välttämättömyyksiä).
Myös Marja Kupari ja Arja Ikonen pitävät herkkutattia sienten parhaimmistona.
– Tykkäisin myös sikurirouskusta, mutta sitä en ole vielä löytänyt – panen toiveeni siihen, että jostain löytäisin, Arja Ikonen sanoo.
Länsi-Suomesta kotoisin oleva Päivi Raittila kertoo nauttineensa sieniherkkuja lapsesta saakka.
– Karjalaiset toivat sodan jälkeen sienitietouden tullessaan Länsi-Suomeen. Isäni herkkua oli rouskuista tehty sienisalaatti – vielä muistisairaanakin, kun veimme sitä hoivakotiin, hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen.
Lapsuudesta Raittilalle on jäänyt mieleen ikävä mutta opettavainen tapaus, kun hän sai myrkytyksen lakritsirouskusta ja oksensi koko yön. Hänen biologianopettajansa alkoi opettaa, miten sienet tunnistetaan ennen poimimista.
– Siitä lähtien olen opetellut tunnistamaan sieniä.