Pensasmustikkatila tuottaa marjaa kauppoihin ympäri vuoden.
Sesonki on juuri alkanut Lepomäen luomupensasmustikkaa tuottavalla tilalla Kuohulla, ja marjanpoimijoita häärii pellolla kymmenkunta. Kun marjaa kypsyy lisää, kasvaa työntekijöiden määrä pariin kymmeneen.
Lepomäen tila on Suomen suurin luomupensasmustikkaa viljelevä tila. Myös sen historia ulottuu kauas: Nykyisen tilanomistajan, yrittäjä Hannele Mäntyjärven viljelysmaat ovat olleet samalla suvulla yli kahdensadan vuoden ajan.
– Tila on entinen valtion kruununtorppa, jonka isovanhempani lunastivat itselleen. Virallisia tietoja suvun asutuksesta täällä on vuodesta 1821 lähtien, Mäntyjärvi kertoo.
Tila oli pitkään perinteinen maataloustila, mutta nyt sen ainoat eläimet ovat pihan perällä määkivät kesälampaat.
Pensasmustikasta tuli tilan päätuote sattuman kautta lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Mäntyjärven puoliso törmäsi erikoisiin jättimustikoihin muissa yhteyksissä, ja pariskunta päätti selvittää, josko marjasta olisi tilan tuotteeksi.
Pensasmustikalla tarkoitetaan oikeastaan kahta täysin erilaista marjaa. On Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lajike, jonka marja on suurempi ja jota kasvaa luonnonvaraisena rapakon takana. Sitten on suomalainen lajike, joka on jalostettu yhdistelmä metsämustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja pensasmustikkaa.
Lepomäellä päälajikkeita ovat suomalaiset Alvar ja Aino.
– Suomalainen pensasmustikka sai ammattimaisen viljelyluvan vasta 1998. Maistelimme ensimmäiset pensasmustikat omasta pensaasta pari vuotta niiden istuttamisen jälkeen, Mäntyjärvi kertoo.
Nykyisin pensasmustikkaa kasvaa Lepomäellä 4,5 hehtaarin viljelysalalla ja satoa tulee vuodessa hieman alle 30 000 kiloa.
– Vuodet eivät ole samanlaisia, ja sadon määrä vaihtelee. Tänä vuonna odotamme keskinkertaista satoa, sillä keväällä oli aika viileää, Mäntyjärvi sanoo.
– Kaikki mahdolliset sääilmiöt vaikuttavat satoon, sillä marjaa kerätään syyskuun puoliväliin saakka. Silloin alkaa olla jo yöpakkasia. Rahapussi on taivasalla kaiken aikaa.
Luomutila Lepomäki on ollut reilut 10 vuotta.
– Huomattiin heti makuero parempaan, kun luovuttiin ei-luonnonmukaisista lannoitteista ja torjunta-aineista.
Ympärivuotisesti pensasmustikat työllistävät täysin Mäntyjärven ja puolipäiväisesti hänen vanhimman poikansa. Satokauden suoramyyntiä tilalta on myynnistä noin 10 prosenttia. Pakastemarjat ovat tilan päätuote, ja niiden parissa riittää työtä myös talviaikaan. SOK on tilan suurin asiakas, ja tänä vuonna Lepomäen tilan marjoja tulee tuoremyyntiin S-ryhmien kauppoihin ympäri maata ensimmäistä kertaa Kotimaista-merkin alla.
– Kun aloitimme, kukaan ei tiennyt pensasmustikasta mitään, olimme pioneereja. Nykyisin pensasmustikka on trendikäs. Ihmiset tykkäävät syödä helppoa, nopeaa marjaa, joka ei sotke.
Kasvanut suosio ei ole Mäntyjärven mielestä vain hyvä asia.
– Ulkomaista pensasmustikkaa tuodaan niin halvalla, ettei sen kanssa pysty hintakilpailemaan. Jossakin kohtaa siinä tingitään. Me kilpailemme laadulla ja maulla ja toivomme, että ihmiset haluaisivat työllistää suomalaista tuottajaa, Mäntyjärvi sanoo.
– Suomalaiset pensasmustikat ovat yhdistelmä terveellisiä, meidän omia tumman sinipunaisia marjoja. Toivoisin, että terveyshyötyjä tutkittaisiin yhä enemmän, ja niin parhaillaan tehdäänkin myös Jyväskylän yliopistossa.
Mäntyjärvi on itsekin tutkinut marjan ja sen lehtien fenolipitoisuuksia, ja hänellä on koulutustausta kemian laboranttina.
– Toinen kiinnostuksen kohde on jatkojalosteet. Amerikassa niitä tehdään pensasmustikoista paljon, mutta parhaillaan mietimme, mitkä kiinnostaisivat suomalaisia.
