Suihkulähteitä rakennettiin Jyväskylässä erityisesti 1970–80-luvuilla. Uusia ei ole tulossa, vaan lähivuosina niiden määrä on vähenemään päin.
Kaupungilla liikkuessaan saattaa kuulla veden solinaa yllättävissäkin paikoissa – ai, tuossa on suihkulähde! Julkisia suihkulähteitä tai vesialtaita löytyy Jyväskylästä tänä päivänä kymmenisenkunta, mutta takavuosina suihkuavan vesielementin äärelle saattoi pysähtyä useammassakin paikassa.
Jyväskylässä suihkulähteiden rakentaminen on ollut osa erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskon kaupunkikuvan kehittämistä.
– Erityisesti 1980–2000-luvuilla vesielementtejä alettiin käyttää yhä enemmän osana julkista taidetta ja kaupunkitilojen elävöittämistä, kertoo Jyväskylän taidemuseon kokoelmien hoitaja Jaana Oikari.
Samaa mieltä on kaupungin puistomestari Jari Moilanen.
– Kyllä ne ovat tietyn aikakauden juttu. Kaupungin suihkulähteet ovat vanhoja, 1970–80-luvuilta tai jopa aiemminkin tehtyjä. Viimeksi on kunnostettu Harjun suihkulähdettä, kun aluetta kunnostettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta uusia suihkulähteitä ei ole kaupunkiin tullut.
Suihkulähteet liittyvät Oikarin mukaan laajempaan suomalaiskaupunkien trendiin, jossa haluttiin panostaa viihtyisyyteen ja esteettisyyteen.
– Veden ääni rauhoittaa ja vilvoittaa. Muistan itse istuskelleeni kuumana kesäpäivänä Torikunkku-veistoksen suihkulähteen äärellä, Oikari kertoo.
Monet julkiset vesielementit onkin sijoitettu veistosten yhteyteen, ja taideteokset voivat olla osa laajempaa ympäristötaiteellista suunnittelua. Osa on kaupungin omia hankintoja, osa hankittu lahjoitusvaroin tai saatu lahjoituksena. Näistä jälkimmäinen on esimerkiksi Wäinö Aaltosen Tanssijatar-veistos vuodelta 1951 suihkulähteineen Säynätsalon kunnantalon pihalla.
Veden ääni rauhoittaa ja vilvoittaa.
Jaana Oikari
– Silloin suihkulähde ei ole vain vesielementti, vaan osa veistoksellista kokonaisuutta. Vesiaihe rikastaa teosta, Oikari sanoo.
– Kyllön terveysaseman pihalla on Raimo Heinon vuoden 1979 teos Rumat, uteliaat ja hyväntahtoiset, jossa on ollut suihkulähde, mutta jäljellä on pelkkä vesiallas. Auringonpalvojat-teos vuodelta 1961 on puolestaan siirretty joskus Kauppakadulta Satamapuistoon, ja se on nykyisin kokonaan ilman suihkulähdettä, vaikka se olisi mielestäni oleellinen osa teosta.
Suihkulähteiden määrä on toden totta vähentynyt huippuvuosista: Historiaan ovat jo aiemmin jääneet esimerkiksi Kirkkopuiston ja Puistotorin suihkulähteet. Lähivuosina määrä on vähenemässä edelleen.
– Aren aukion suihkulähde on poistumassa, kun alue saneerataan. Kävelykadun saneeraus alkaa 2027, ja suihkulähde on jäämässä pois suunnitelmista, Jari Moilanen kertoo.
Toinen poistuva suihkulähde sijaitsee kauppatorilla. Tähänkin syynä on torialueen lähivuosina alkava saneeraus.
Syitä siihen, miksi uusia suihkulähteitä ei juuri kaupunkiin suunnitella, on Moilasen mukaan ainakin kaksi.
– Nykyisin rakennetut vesiaiheet ja viheralueet ovat enemmän luonnonmukaisten viheralueiden ja luonnonmukaisten vesien kanssa tekemisissä kuin altaiden, Moilanen kertoo.
Toinen syy liittyy suihkulähteiden kunnossapitoon.
– Ovathan ne vähän työläitä ja ilkivaltaherkkiä. Vanhoja ei ole silti alettu järjestelmällisesti poistamaan.
Esimerkiksi Keskustien suihkulähdettä Moilanen pitää syrjäisenä ja tällä hetkellä jopa huonokuntoisena kohteena.
Miten hiljaiselle kadunpätkälle on alun perinkään keksitty rakentaa suihkulähde?
– Se on voinut olla rakennuttajan myötä tullut asia. Keskustiestäkin on suunniteltu nimensä mukaisesti keskeistä tietä, mutta se on jäänyt aikanaan puolitiehen.
Moilanen liputtaa Jyväsjärven ja Köyhälammen vesisuihkujen puolesta. Hänen mielestään ne ovat ylläpidon kannalta hyviä ja näyttävän näköisiä.
– Jyväsjärven on ykköskohde, ilman muuta. Se on keskeisellä paikalla ja näkyy, komea suihku. Joskus ihmiset ovat toivoneet, että se voisi olla näyttävämpikin, mutta se on varmasti parhaiten tiedossa oleva suihkulähde kaupungissa.
Jyväskylän 150-vuotisjuhlavuonna 1987 rakennettu suihkulähde sijaitsee Jyväsjärven syvännepaikassa, ja se sinkoaa vettä 80 litraa sekunnissa jopa 30 metrin korkeuteen.
– Niin Jyväsjärven kuin Köyhälammen vesisuihkut ovat myös veden hapettamisen apureita, joten niistä on myös sillä tavalla hyötyä.
Oikaisu juttuun 13.6. kello 14.01: Jutussa luki aiemmin, että Auringonpalvojat-teos olisi siirretty Lutakon puistoon. Se on siirretty Lutakossa sijaitsevaan Satamapuistoon.
11
Kaupungissa on ainakin 11 julkista suihkulähdettä tai vesiallasta. Ne löytyvät Jyväsjärveltä, Keskustieltä, Köyhälammelta, Viitaniemestä, Sepänaukiolta, kauppatorilta, Harjun portaiden alapäästä, Aren aukiolta, Säynätsalon kunnantalon pihalta, Kyllön terveysaseman pihalta ja Aalto2:n pihalta.