Gradia suunnittelee myös Kankaan ja Kukkulan kampuksista luopumista.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia suunnittelee toiminnan keskittämistä ja tilankäytön tehostamista. Vuoteen 2045 asti ulottuvan kiinteistöjen kehittämisohjelman käynnistäminen hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksen kokouksessa viime torstaina.
Ohjelmassa esitetään, että Gradia vähentää toimitilojen kokonaismäärää 136 000 neliömetristä 106 000 neliömetriin vuoteen 2031 mennessä.
Yksi suurimmista lähivuosien muutoksista olisi Schildtin lukion siirto nykyiseltä paikaltaan Viitaniemestä Harjun kampukselle Lyseon lukion ja aikuislukion yhteyteen. Näin ollen lukiokoulutus keskitettäisiin Harjun kampukselle, kun taas Viitaniemen kampuksesta on suunnitteilla tehdä ammatillisen koulutuksen pääkampus.
Nykyisellään Gradialla on käytössä yhteensä yhdeksän kampusta Jyväskylässä, Jämsässä ja Lievestuoreella, mutta Gradian Kukkulan ja Kankaan kampusten käytöstä on tarkoitus luopua vuosina 2029 ja 2030. Niissä järjestettävät koulutukset siirtyisivät pääosin Viitaniemeen.
Keskittämisen tarkoituksena on muun muassa saada kohdennettua resursseja opetukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin, Gradia tiedottaa. Toimitilojen tiivistämisen kerrotaan tuovan myös merkittäviä taloudellisia säästöjä vähentäen kuntayhtymän vuosikustannuksia yli kolmella miljoonalla eurolla.
– Väestökehitys, teknologian kehitys ja työelämäyhteistyö vaikuttavat koulutuksen tilakysyntään, mikä on vaatinut tilojen määrän ja laadun arvioimista uudelleen. Toimitilojen tiivistäminen tukee strategisia tavoitteitamme kohdistamalla voimavaroja opetuksen laadun ja saatavuuden kehittämiseen, kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen sanoo.
Kehittämisohjelmaa kerrotaan valmisteltaneen yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.
Schildtin lukio siirtyisi Harjulle syksyllä 2027. Harjulle on suunnitelmissa sijoittaa lukio-opetuksen lisäksi Ammattiopisto Gradian kaksoistutkinto-opiskelijat ja joko turvallisuusala tai valmentavaa koulutusta.
Sekä Lyseon että Schildtin lukioissa opiskelee tällä hetkellä noin 1 300 lukiolaista, joten Harjulle opiskelijoita tulisi lähemmäs kolme tuhatta. Lukiokampuksesta tulisi Suomen suurin.
Jotta uudet opiskelijat mahtuisivat tiloihin, kampuksen opetustilojen määrää ollaan lisäämässä toteuttamalla A-rakennuksessa muutoshanke, jossa vähäisellä käytöllä olevat juhlasalit ja kellaritilat muutetaan opetustiloiksi 2 500 neliömetrin osalta.
Tuomisen mukaan lukiot jatkaisivat silti toimintaansa itsenäisesti.
– Tällä hetkellä lukioiden etäisyys toisistaan on noin 500 metriä, mutta se estää silti tehokkaan toiminnallisen yhteistyön lukiokoulutuksen sisällä, Tuominen sanoo.
– Kaikilla kampuksilla tullaan tilojen käyttöä tehostamaan merkittävästi ja sillä varaudutaan näköpiirissä olevaan 2030-luvun kehitykseen. Säästetään seinistä, ei ihmisistä.
Lukiolaiset eivät katso suunnitelmia hyvällä. Toinen Schildtin lukion opiskelijakunnan puheenjohtajista, Inkeri Utter, toteaa, ettei ole kuullut opiskelijoilta yhtään hyvää palautetta asiasta.
– Opiskelijoilla on kova huoli. Tulevatko tilat riittämään, onko siellä ahdasta? Entä jos tarvitsee enemmän tukea koulussa, saako sitä? Utter kertoo opiskelijoiden huolenaiheita.
– Tai hukkuuko massaan, pystyykö saamaan kavereita kun porukkaa on niin paljon?
Myös molempien lukioiden omien perinteiden ja identiteetin säilyminen mietityttää.
– Schildtin lukio on ollut olemassa hätäiset 10 vuotta, ja meille on juuri rakentunut omat jutut ja kulttuuri. Schildtillä on yleisesti iloinen ilmapiiri ja meillä on musiikki- ja urheilulinjat, joihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä ja joista ollaan ylpeitä. Ne ovat monien opiskelijoiden pelastus. Meillä on myös paljon kansainvälistä toimintaa ja olemme Suomen ainoa lukio, joka tarjoaa Model UN -toimintaa. Meillä on paljon uniikkeja juttuja, Utter kertoo.
– Vaikka nyt sanotaan, etteivät lukiot tule yhdistymään, tulevaisuudessa on tiedossa lisää säästöpaineita, kun ikäluokat pienevät. Itse uskon, että tulee motiivia yhdistää lukiot tai ainakin karsia henkilökuntaa.
Utter kritisoi Gradian tiedottamista ja opiskelijoiden osallistamista kiinteistöhankkeessa. Hän pitää sitä riittämättömänä.
– Meitä opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa, jonka kanssa olen myös aiheesta jutellut, ei ole mielestäni kuultu tarpeeksi. Siihen olen hyvin pettynyt. Ymmärrämme säästöpaineet, mutta toivomme, että hanketta mietittäisiin uudelleen ja tarkemmin läpi.
Kuntayhtymän valtuusto päättää kehittämisohjelmasta kokouksessaan 23. toukokuuta.