Kysyimme kolmelta sote- ja pelastusalan ammattilaiselta, mitä teemoja he pitävät työssään Keski-Suomen hyvinvointialueella nyt erityisen tärkeinä.
Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät Keski-Suomen hyvinvointialueen eli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen asioista. Pyysimme kolmea näiden alojen ammattilaista kertomaan, mitkä asiat ovat heidän mielestään heidän alallaan juuri nyt tärkeitä, ja mihin he toivoisivat tulevien aluevaltuutettujen kiinnittävän huomiota.
Susanna Jauhiainen, sairaanhoitaja, Hankasalmi:
”Tärkeää olisi nostaa esille, että pienten paikkakuntien asukkailla on samanlainen oikeus palveluihin ja hoitoon lähellä kuin isompien paikkakuntien asukkailla. Keskittäminen ei aina ole kaikista paras ratkaisu. Jos terveysasemat viedään pois ja matkaa tulee 50 kilometriä tai 150 kilometriä lähimpään päivystykseen, kuormitus vain siirtyy todennäköisemmin ensihoidolle sekä kotisairaanhoidolle, joiden resurssit eivät tule riittämään.
Myös kelataksien käyttö lisääntyy. Paikkakunnilla, joihin kotisairaalatoiminta ei ylety, potilas joka tarvitsee antibioottia kolmesti vuorokaudessa viikonloppuna, joutuu ajamaan kolme kertaa Jyväskylään sitä hakemaan. Keskittämisessä on myös suurena riskinä menettää paljon hyvää työvoimaa reunakunnilta toisille hyvinvointialueille, jos työmatka on yhtä pitkä, mutta toisella alueella esimerkiksi työedut ja palkkaus ovat paremmat.
Toinen asia, mitä pidän tärkeänä, ovat meidän lapset ja nuoret. Heidän pahoinvointinsa on lisääntynyt, ja meidän pitäisi miettiä, kuinka voimme heitä auttaa. Hyvinvointia tukeviin palveluihin ja nuorisotyöhön pitäisi satsata, ei leikata siitä.
Myös mielenterveyspalveluita tulisi nostaa tarkasteltavaksi, sillä nyt esimerkiksi osastolle hoitoon pääsy on hyvin haastavaa, vaikka nuori itse sitä toivoisi ja tarvitsisi. Tämän takia kouluterveydenhuolto ja avosairaanhoito ovat isossa kuormituksessa. Lastensuojelutyö tulisi samalla ottaa tarkasteluun ja lisätä sen valvontaa. Sijoitettuihin lapsiin tulisi panostaa, jotta heidän tulevaisuutensa olisi mahdollisimman valoisa. Kehottaisinkin kuuntelemaan näitä lapsia ja nuoria erityisen tarkkaan, kun he kertovat kokemuksistaan.
Kohtaaminen on tärkeää.
Minna Sellman
Kolmantena tulisi nostaa esiin vanhusväestön pärjääminen. Kotisairaanhoito on jo nyt ajoittain pulassa kiireen vuoksi, mutta silti palvelutaloja vähennetään tai niiden toimintaa muutetaan. Maaseudulla matkat ovat pitkiä, kiire ja paine on kova, ja ne vievät aikaa pois potilaan luona vietetystä ajasta. On paljon yksinäisiä vanhuksia, jotka kuormittavat terveydenhuollon useampaa sektoria – ensihoitoa, turvapalveluita, terveysasemia ja kotisairaanhoitoa – lopulta lähinnä turvattomuuden tunteen ja yksinäisyyden vuoksi.
Olisiko järkevää nostaa keskusteluun yhteisöllisen asumisen lisääminen myös maaseudulla? Kaupungeissa on jo ikäihmisten kerrostaloja, joissa on tarjolla yhteistä toimintaa ja seuraa. Pitkällä aikavälillä tästä voisi tulla myös säästöjä terveydenhuollon osalta. Uskon, että moni ikäihminen olisi tyytyväinen paikassa, jossa olisi oma asunto ja lähellä seuraa toisista ihmisistä. Tämä olisi lähempänä entisajan yhteisöllisyyttä, mikä nykyaikana on suurilta osin hävinnyt.”
Minna Sellman, palveluvastaava aikuissosiaalityössä ja työllisyyttä edistävissä sosiaalipalveluissa, Jyväskylä
”Hallituksen tekemät sosiaaliturvan heikennykset näkyvät meidän asiakkailla esimerkiksi toimeentulotuen tarpeen kasvuna. Toivon, että sosiaalityön palveluita on näiden muutosten ja palvelutarpeiden kasvun valossa riittävästi tarjolla.
Etenkin ennaltaehkäisevälle palvelulle, kuten asumisen tukitoimille, kuntouttavalle työtoiminnalle ja sosiaaliselle kuntoutukselle, on suuri tarve ja niiden tarjoamista pitäisi turvata. Hallituksen säästöistä huolimatta ihmisten toimintakyky ei muutu yhtäkkiä, ja hyvinvointialueellamme on esimerkiksi karkeasti ottaen 1 500 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, jotka tarvitsevat kuntouttavaa palvelua.
Ennaltaehkäisevät palvelut tulevat monesti myös halvemmaksi kuin monet muut, vahvemmat palvelut ja tukitoimet, joille on tarvetta, jos ennaltaehkäisevistä palveluista säästetään.
Toivon, että palveluita ylläpidetään ja ne riittävät tasapuolisesti Keski-Suomessa, sillä muutosten tarkoitus on ollut tuoda samanlaiset palvelut, kuten työttömien terveystarkastukset, työkyvyn tukeminen eri keinoin sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut, lähemmäs asiakasta. Sosiaalityötä ei voi automatisoida tai digitalisoida täysin, vaan ihmisten kohtaaminen on tärkeää, ja se tarvitsee resursseja.
Vuoden alussa TE-palvelut siirtyivät kunnille ja Keski-Suomessa aloitti näin ollen kolme työllisyysaluetta: pohjoisen Keski-Suomen, eteläisen Keski-Suomen sekä Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalueet. Tämä organisaatiomuutos vaatii vielä aikaa, ja tarvitaankin vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kaikkien kolmen alueen välillä.”
Anssi Partanen, vs. aluepalomestari pohjoisella toiminta-alueella, Viitasaari
”Mielestäni pelastustoimessa menee Keski-Suomessa erittäin hyvin ja siitä kannattaa pitää kiinni. Kaikkiaan paloasemia Keski-Suomessa on yli 40. Tulevan aluevaltuutetun tulisi ymmärtää Keski-Suomen maakunta kokonaisuutena, jotta pelastustoimien laadukkaat palvelut voidaan turvata ja niitä voidaan kehittää edelleen. Maakunnassa on kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia alueita ja välimatkat ovat myös pitkiä paikkakuntien välillä.
Tulevan aluevaltuutetun tulee tiedostaa myös sopimuspalokuntien merkitys, sillä ne ovat meidän hyvinvointialueellamme tärkeä ja välttämätön voimavara. Sopimuspalokunnat ovat joidenkin kuntien ainoita palokuntia ja sopimuspalokunnat on syytä pitää elinvoimaisina. Niiden henkilöstössä on paljon osaamista myös siviiliammattien kautta.
Mielestäni pelastustoimeen kannattaa investoida. Esimerkiksi raskaan kaluston eli paloautojen investoinnit tulee säilyttää riittävinä ja uusiin paloasemiin ja niiden peruskorjauksiin tulee huolehtia riittävästi rahaa, koska silloin pysymme haluttuna työpaikkana ja voimme tuottaa laadukkaat palvelut kansalaisille. Lopulta henkilöstö on tärkein voimavara ja myös siitä tulee pitää erityinen huoli.”