Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

1800-luvulla vain erityisen voimakastahtoiset naiset kykenivät luomaan uran taiteilijoina

Näyttely on katsaus taiteen naiskuviin kultakaudelta nykypäivään.

Jyväskylän taidemuseon Gallerian Ajaton kauneus -näyttely kokoaa yhteen naistaiteilijoiden tuotantoa sekä naisia kuvaavaa taidetta.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taidemuseon tutkimuksesta vastaava intendentti Tiina Koivulahti. Hän valikoi esille pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teoksia, mutta mukana on myös joitain poimintoja nykytaiteesta.

Näyttelyssä on mukana monien menestyneiden naistaiteilijoiden teoksia. Kokonaisuutta rytmittävät kauniit, aikakaudelle tyypilliset kukka-asetelmat. Esillä on myös miestaiteilijoiden töitä, joissa nainen on toiminut mallina tai muusana.

Monissa näyttelyn teoksissa naishahmot ovat omissa arkisissa puuhissaan, kuten ompelemassa tai ulkoilemassa. Mukaan on valittu lisäksi muotokuvia sekä naistaiteilijoiden omakuvia. Kokonaisuus luo katsauksen taiteen naiskuviin kultakaudelta nykypäivään.

– Näyttelyn teokset ovat pääasiassa yksityiskokoelmista. Esillä on esimerkiksi Pekka Salojärven taidekokoelman teoksia, joita pääsee normaalisti näkemään vain Jyväskylän kaupungintalolla, Koivulahti sanoo.

Monet näyttelyn naistaiteilijoista opiskelivat ensin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, ja lähtivät sen jälkeen jatkokouluttautumaan Pariisiin. Ulkomailta ammennettiin oppien lisäksi inspiraatiota teoksiin.

Näyttelyssä tarkastellaan naisen roolia itsenäisenä taiteilijana. Naistaiteilijat nousivat 1800-luvun lopulla miesten rinnalle kilpailemaan muun muassa matka-apurahoista ja opiskelupaikoista, joten näyttelyyn liittyy myös emansipaation ja tasa-arvon tematiikkaa. Tuon ajan Suomessa vain erityisen lahjakas ja voimakastahtoinen nainen saattoi luoda menestyvän uran taiteilijana. Esimerkki tästä on Helene Schjerfbeck, jolta on näyttelyssä mukana Onkiva tyttö -maalaus vuodelta 1884.

– Schjerfbeck oli ihmelapsi, joka oli poikkeuksellisen lahjakas. Hän aloitti taideopintonsa jo 11-vuotiaana, Koivulahti kertoo.

Aikakaudelle oli tyypillistä, että naistaiteilijoiden ura loppui perheen perustamiseen. Tuohon aikaan vallitsi vahva ajatusmalli, jossa nainen vastasi kodinhoidosta, joten perheen ja uran yhdistäminen oli haastavaa.

– Esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldt oli Juhani Ahon puoliso, ja hän jäi aina vähän miehensä varjoon, vaikka oli itsekin lahjakas taiteilija.