Turvallisuusnyrkki pyrkii puuttumaan keskustassa koettuun turvattomuuteen ja rauhattomuuteen.
Keskustan turvallisuus ja järjestyshäiriöt ovat puhututtaneet jyväskyläläisiä kuluneen syksyn aikana. Ydinkeskustassa asioivat ihmiset ovat kertoneet turvattomuuden tunteesta, ja päihteidenkäyttäjien häiriökäyttäyttyminen hankaloittaa yrittäjien toimintaa sekä tuottaa vahinkoa kiinteistönomistajille.
Jyväskylän kaupunki kokosi lokakuun lopussa Turvallisuusnyrkiksi kutsutun työryhmän, jonka tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja ydinkeskustan rauhoittamiseksi. Kahdeksan hengen työryhmässä on mukana asiantuntijoita ja edustajia niin kaupungilta ja hyvinvointialueelta kuin liike-elämästäkin.
Poliisin edustajana Turvallisuusnyrkissä toimii Jyväskylän kenttäyksikköä johtava komisario Jari Lindholm. Lindholm ajattelee, että Jyväskylän keskusta-alueen haasteet ovat sinänsä samoja kuin kaikissa Suomen isoissa kaupungeissa. Yksi asia vaikuttaa kuitenkin paljon.
– Jyväskylä on poikkeuksellisen keskittynyt Kauppakadulle, jonka varrella on useita kauppakeskuksia ja ravintolakeskittymä. Missään muussa kaupungissa ydinkeskustan alue ei ole yhtä tiivis. Samat ongelmat ovat muuallakin, mutta ne ovat levittäytyneet hieman laajemmalle alueelle, hän toteaa.
Turvallisuusnyrkki on tavannut syyskaudella muutaman kerran ja työstänyt tapaamisten välissä kirjallisia selvityksiä muiden ammattilaisten, kuten nuorisotyöntekijöiden, aikuissosiaalityöntekijöiden ja päihde- ja väkivalta-asiantuntijoiden avustuksella.
Helmikuun loppuun mennessä työryhmän on tarkoitus esittää konkreettisia toimenpiteitä lyhyelle ja pitkälle aikavälille keskusta-alueen turvallisuuden parantamiseksi.
Työryhmän jäsen, Jyväskylän kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Liina Kuusela kertoo, että vaikka keskustan turvattomuudesta puhutaan nyt paljon, ei asia näy kaupungin teettämässä tuoreessa turvallisuuskyselyssä. Pikemminkin päinvastoin: kaupunkilaisten turvallisuudentunne on hyvä ja jopa parantunut edellisestä, vuoden 2021 kyselystä.
– Suuri enemmistö kaupunkilaisista – 89 prosenttia kyselyn vastaajista – kokee asuin- ja elinalueensa turvalliseksi.
Keskustan alue ei Kuuselan mukaan myöskään poikkea kyselyn tuloksissa muista Jyväskylän asuinalueista.
– Mutta keskustassa on tapahtunut viime aikoina monta asiaa samanaikaisesti. On ollut isoja remontteja ja koronavuodet, mikä on vaikuttanut asiakaskuntaan.
Kuusela kertoo, että kaupungin tehtävä on huolehtia kaupunkilaisten turvallisuudesta monella tapaa. Kaupungin palveluilla torjutaan eriytymistä ja yksinäisyyttä sekä vaikutetaan siihen, että ihmiset kokisivat olevansa toimintakykyisiä. Kaupungin puolella seurataan turvallisuuteen liittyviä riskejä aina työturvallisuusvahingoista kuten liukastumisista tietoturvaloukkauksiin ja varautumalla laajoihin häiriötilanteisiin.
Jotta häiriöitä ei tulisi, turvallisuudesta huolehditaan myös esimerkiksi katu- ja liikennejärjestelyin sekä valvonnan avulla.
– Turvallisuudentunteen lisäämiseksi kaupunkilaiset ehdottavat usein keskustan kameravalvonnan lisäämistä. Toinen turvallisuuskyselyiden vastauksissa usein ehdotettu asia on poliisin näkyvä partiointi, kertoo Liina Kuusela.
Komisario Jari Lindholm vastaa kaupunkilaisille, ettei poliisi yksinään pysty valvomaan keskustan järjestystä.
– Emme voi keskittää valvontaa pelkästään Jyväskylän keskustaan. Kenttäyksikkömme vastuulle kuuluu koko Jyväskylän kaupungin, Muuramen, Laukaan ja Hankasalmen ja Uuraisten kuntien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonta.
Myös järjestyksenvalvojien ja vartijoiden merkitys turvallisuudentunteen ylläpitämisessä on erittäin suuri. Yksi isoista valtakunnallisista kysymyksistä on se, voisiko vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltaa kehittää.
– Jos aiheutetaan häiriötä tai käyttäydytään epäsosiaalisesti, kuten maleksitaan ostoskeskusten edustalla ja vaikeutetaan elinkeinon harjoittamista, meillä pitäisi olla keinovalikoimaa tämänkaltaisiin tilanteisiin enemmän, Lindholm toteaa.
– Yhteistyössä kaupungin, kansalaisten ja yritysten kanssa mietimme laaja-alaisesti puuttumiskeinoja ja ratkaisumalleja sekä myös olemassa olevien lakipykälien tehokkaampaa käyttöä, jotta saataisiin kaikkien ihmisten turvallisuudentunne kohoamaan keskustassa.
Poliisin näkyvä valvonta on ylipäätään Lindholmin mukaan kaksiteräinen miekka. Jonkun mielessä poliisin näkyvyys luo turvallisuuden tunnetta, jollekin toiselle voi puolestaan lisätä turvattomuuden tunnetta, jos poliisi ajaa useasti päivässä edestakaisin keskustassa.
Päihteidenkäyttäjien joukkiot herättävät kaupungissa voimakkaita mielipiteitä, mutta Lindholm muistuttaa, että lain mukaan esimerkiksi humalassa kadulla oleilu ei ole rikos.
– Jos ei aiheuta häiriötä vaan käyttäytyy rauhallisesti, ei poliisilla ole laillista oikeutta poistaa ihmistä paikalta. Jos henkilö aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, hänet voidaan poistaa paikalta tai ottaa kiinni rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi.
Ylipäätään poliisin on helpompi puuttua tilanteisiin, kun häiriöistä ilmoitetaan. Lindholm kuvailee tapauksia, joissa häiriöistä saatetaan käydä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vilkastakin keskustelua, mutta poliisin tehtävissä ei näy yhtäkään hätäkeskukseen tullutta puhelua kyseisestä häiriöstä.
– Usein saa antaa palautetta ihmisille, että seuraavan kerran, kun näet rikoksen tai häiriötä aiheuttavaa toimintaa, poliisi voi puuttua asiaan vasta sitten, kun soitat 112.
89%
kaupunkilaisista kokee asuin- ja elinalueensa turvalliseksi Jyväskylän kaupungin tekemän turvallisuuskyselyn mukaan. Vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä luku oli 81%.