Poliisin ja kaupungin yhteistyössä Jyväskylää valvotaan lukuisten kameroiden avulla.
Ympäri Jyväskylää on voinut huomata uutuuttaan kiiltäviä sinisiä kylttejä, joissa kerrotaan Jyväskylän kaupungin ja poliisin alueella suorittamasta kameravalvonnasta.
Miten jyväskyläläisiä oikein valvotaan – ja onko valvontaa viime aikoina lisätty?
– Kaupunki on pitkään toteuttanut kameravalvontaa yleisillä alueilla yhteistyössä poliisin kanssa, kertoo Liina Kuusela, Jyväskylän kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö.
– Kameravalvontaa on kaupungissa moneen tarpeeseen. Yleisperiaate on, että keskusta-alue on valvottua aluetta. Lisäksi kaupungin omistamissa kiinteistöissä on tarpeen mukaan kameroita ilkivallan ja rikosten torjumiseksi, ja lisäksi uimahalleissa on kameravalvonta uimavalvonnan tukena. Liikennekameroita käytetään myös kelikameroina ja teiden kunnossapidon seurantaan. Tarkoituksena on aina kaupunkilaisten turvallisuuden lisääminen.
Lain mukaan kameravalvonnasta tulee ilmoittaa havaittavilla kylteillä. Kyltit löytyvät kaupunkialueelle saapuessa pääväyliltä ja kevyen liikenteen väyliltä. Tarkoituksena on, että ihminen keskusta-alueelle tullessaan huomaa, että hän on kameravalvonnan alaisena. Näin hänellä on mahdollisuus kiertää se tai muuttaa käytöstään alueelle tullessaan.
Uudet, suuremmat siniset kyltit ovat puolestaan voineet kiinnittää monen kaupunkilaisen huomion, sillä kameravalvonnasta kertovia kylttejä on tänä vuonna uusittu, kertoo Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki.
– Aiemmin käytössä olleet kyltit olivat pienikokoisempia ja kaupungin omalla ulkoasulla. Tieliikennelain uudistus vuonna 2020 toi valikoimaan uuden kameravalvonnasta kertovan liikennemerkin (nro I16), niin siirryimme nyt käyttämään sitä. Itsessään kameravalvontaa ei siis tässä yhteydessä laajennettu, Vikki selventää.
Jyväskylän kaupungilla on yleisillä katu- ja puistoalueilla käytössä muutamia kymmeniä kameroita, joista osa kuvaa 360-asteista kuvaa. Yksityisillä kaupoilla ja liikekeskuksilla on omat kameransa.
Missä ihmisiä paljon liikkuu, siellä häiriöitäkin eniten tapahtuu.
Komisario Jari Lindholm
– (Yleisten alueiden) kameravalvonnan kohteita suunnitellaan yhdessä poliisin kanssa. Kameravalvonnan tarkoitus on muun muassa ennaltaehkäistä rikoksia, lisätä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta ja suojata kaupungin omaisuutta, Vikki kertoo.
Kaupungin oikeus kameravalvontaan perustuu poliisilakiin. Automaattinen liikennevalvonta perustuu samaan lainkohtaan. Jyväskylän kenttäyksikköä johtava komisario Jari Lindholm kertoo, että kaupungin kameroilla on monta tarkoitusta.
– Valvontakameroilla saadaan rikoksen tekijöitä kiinni ja niillä on myös ennaltaestävä vaikutus. Jos rikos on tapahtunut, joissakin tilanteissa voidaan jo reaaliaikaisesti seurata rikoksentekijää kameroiden avulla.
Reaaliaikaisen kameravalvonnan lisäksi kameroiden tallentamaa kuvaa pystytään katsomaan jälkikäteen.
– Voi olla tilanne, että kelataan nauhaa puoli minuuttia taaksepäin, jotta nähdään, missä rikoksentekijä on menossa, ja saadaan hänet seuraavassa kamerassa kiinni, Lindholm kertoo.
Kameroita on sijoitettuna alueille, joissa häiriöitä tapahtuu.
– Ravintolajono, grillijono ja taksijono on ollut joskus pyhä kolminaisuus. Missä ihmisiä paljon liikkuu, siellä häiriöitäkin eniten tapahtuu. Tilastojen perusteella poliisivalvontaa lisätään ja jos on kohtia, joissa tapahtuu paljon, keskustellaan kaupungin kanssa siitä, mihin kameravalvontaa olisi syytä lisätä.
Lindholm mainitsee esimerkkinä sataman alueen, joka on aktivoitunut viime vuosien aikana esimerkiksi suurten yleisötapahtumien järjestämispaikkana.
– Kun mietitään sitä vaaraa, että joku tipahtaa järveen tai nuorisojoukolle tulee riitaa, kameroiden avulla tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja saamaan esimerkiksi pelastushenkilökuntaa paikalle.
Jos kaupunki rakentaa isoa yleisötapahtumaa ruutukaava-alueen ulkopuolelle, myös näille tapahtuma-alueille järjestetään Lindholmin mukaan kameravalvonta.
Tekninen valvonta on vain yksi osa kaupungin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden laajaa valvontakokonaisuutta. Se on myös kustannuskysymys: Poliisi käyttää ja hallinnoi kameroita, mutta kameralaitteisto on kaupungin omistama. Kustannukset maksavat itsensä kuitenkin takaisin, ajattelee Jari Lindholm.
– Paikkoja ei hajoteta, väkivallan tekijät saadaan kiinni ja sitä kautta saadaan turvallisuustilannetta paranemaan.
Kaupungilla myös tietosuojavastaavana toimiva Liina Kuusela puolestaan muistuttaa, että lain mukaan kameravalvonnan katsotaan muodostavan tunnistettavan henkilötiedon ja rekisterin. Valvontaa koskevat siis samat tietosuoja-asetuksen vaatimukset kuin yksityisiä asiakasrekistereitäkin.
– Puhutaan minimoinnin periaatteesta. Henkilötietoja saa lain mukaan käyttää vain sen verran, mikä on välttämätöntä. Kaupunkitasolla on esimerkiksi ohje, jonka mukaan kameravalvonnan tallenteita saa säilyttää maksimissaan 30 vuorokautta, Kuusela kertoo.
– Samalla pidetään huolta kaupunkilaisten oikeusturvasta. Jos tapahtuisi esimerkiksi rikos, niin siitä jää jälki, joka voidaan ottaa talteen.