Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mistä Hupeli tai Naissaari ovat saaneet nimensä? Ainakin nämä teoriat elävät Vaajakoskella vahvana

Onko Hupelissa oltu huppelissa, hupeloitu rahoja vai asuttu Hupelin talossa? Virtuaalinen sanakirja tarjoaa nimiin ainakin joitakin selityksiä.

Vaajakosken Kohinat on perustanut nettisivuilleen virtuaalisen Vaajakosken sanakirjan. Siihen kootaan entisiä ja uusia paikannimiä, joiden alkuperä tai syntyhistoria ei avaudu ilman selittelyjä.

Sanakirja syntyi Antti Kolun ideasta, hän kun on kirjoittanut historiakirjoja Vaajakoskeen liittyen.

Nimien selitysten etsinnässä mennään jopa 1500-luvulle asti. Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Vaajakosken seutu oli hämäläisten erämaa-aluetta, jossa käytiin aktiivisesti metsällä ja kalalla. Tämän vuoksi Hämeen suunnasta on tullut Keski-Suomeen hämäläisiä sanoja.

– Eräomistus oli tärkeää ja Päijänne oli sen ajan nelostie, jota pitkin tultiin tänne. Hyvin monen paikan selityksen kanssa pitää arvata, että voiko se pitää paikkansa. Tarinat ovat yhtä hyviä kuin tosiasiat, koska kukaan ei tiedä mikä on totuus, Vaajakosken Kohinoiden puheenjohtaja Antti Kolu kertoo.

Osa paikannimien selityksistä liittyy selvästi esimerkiksi luontoon.

Vaajakoskella on esimerkiksi Haapaniemi, Haapasaari ja Haapalahti. Tällä alueella on paljon haapoja. Kanavuori on saattanut saada nimensä kanalinnuista, joita hämäläiset metsästivät.

– Hupelissa oli Hupelin talo. Yksi hauska tarina liittyy siihen, että alueella oli uittoyhtiön iso rakennus ja työntekijät menettivät palkkapäivänä rahojaan pelaamalla korttia, eli he hupeloivat palkkansa. Yksi versio on, että oltiin huppelissa. Tölskä on sana, jolle kukaan ei ole kirjoittanut merkitystä.

Naissaarella on lukuisia selityksiä.

– Perustarina on, että kun miehet menivät kalalle ja metsästämään Leppäveden yli, he jättivät naiset ja lapset saareen. Onhan se vähän epäuskottava, mutta hyvä tarina. Vanhemmalta ajalta on jonkin verran nimiä, esimerkiksi Ukonhonganvuori, jonka voi kuvitella liittyvän uskontoon tai isoon honkaan.

Kaunisharjun nimen Antti Kolu arvelee tulevan yksinkertaisesti siitä, että harju on kaunis.

– Kaunisharjun alapuolella oleva asuinalue on Retuperä. Nimelle ei ole selitystä eikä se liity siihen, että alue olisi ollut rähjäinen. Siihen aikaan alue oli vähän sivussa, ja siitä nimi varmaankin tuli.

Sanakirja on digitaalisena Vaajakosken Kohinoiden nettisivuilla.

– Digitaalisuus on hyvä, sillä sanakirjaa voidaan täydentää ja korjata. Sanakirjaan voi tulla uusiakin, nuorten käyttöönsä ottamia paikannimiä.

Vaajakosken Kohinat järjestetään 7.–11.8. Antti Kolun mukaan tapahtuma kokoaa kyläläisiä yhteen juhlimaan.

Keskiviikosta sunnuntai-iltaan on noin 40 tapahtumaa.

– Yhdistyksenä järjestämme torin ja olemme mukana muutamissa tapahtumissa. Muut järjestävät tapahtumia Kohinoiden aikaan ja saavat ihmisiä mukaan niihin.