Kaupungin ylläpitämillä rannoilla kesäkausi alkoi viime viikon perjantaina. Rantavalvojat työskentelevät Köhniöllä ja Tuomiojärvellä.
Jyväskylän kaupungin ylläpitämien uimarantojen kesäkausi alkoi viime perjantaina, kun kaupunki tiedotti kesäkauden virallisesti alkaneen.
Toukokuun aikana paikalliset sukellusseurat ovat tarkastaneet uimarantojen pohjat. Rantavalvojat aloittivat työnsä maanantaina. Valvojat työskentelevät Tuomiojärven ja Köhniön uimarannoilla 7. elokuuta saakka. Rantavalvojat ovat paikalla maanantaista sunnuntaihin kello 12–20. Juhannusviikolla valvojat ovat paikalla maanantaista torstaihin.
Kaupungilta muistutetaan, että järjestetystä valvonnasta huolimatta vanhemmilla on vastuu huolehtia lasten turvallisuudesta rannalla.
Jyväskylän uimarannat saivat tälle kesälle uudet pelastusrenkaat. Renkaista saa kiittää LähiTapiola Keski-Suomea, joka lahjoitti Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolle (SUH) varat renkaiden hankintaan. 7 000 euron lahjoituksella Jyväskylä saa 47 pelastusrengasta, jotka jaetaan kaupungin 36 uimarannalle, joista 11 on EU-uimarantaa.
Tänä kesänä uimarantoja on käytössä 35, sillä Halssilan ranta on suljettu Rantaraitin työmaan vuoksi.
Suuremmilla uimarannoilla renkaita on useampi, koska hädässä apuvälinettä ei voi lähteä hakemaan kaukaa.
Pelastusrenkaat itsessään ovat pitkäikäisiä, mutta välillä ilkivallan kohteena.
– Usein narut ovat sotkussa, jolloin rengas ei ole käyttövalmis, kertoo Jyväskylän kaupungin liikuntapaikanhoitaja Janne Lääti.
Ensimmäinen hyppy kannattaa jättää tekemättä tai ainakin tehdä se jalat edellä.
Janne Lääti
– Ne eivät myöskään ole leikkivälineitä, muistuttaa Jyväskylän uimarannoista vastaava palveluesimies Jani Hyvönen.
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen suosittelee harjoittelemaan pelastusrenkaan heittoa, jotta se onnistuisi tositilanteessa.
– 3,5–5 kiloa painava rengas ei ole aivan helppo heitettävä.
Renkaan heittotaito on tärkeää, koska pelastaminen suositellaan tekemään ensisijaisesti rannalta.
– Hukkuva tarttuu mistä tahansa saa kiinni, joten jos menee veteen auttamaan, voi helposti olla vaarana kaksi uhria, Heinonen kertoo.
Jos heittäminen ei onnistu, renkaan voi yrittää viedä pelastettavalle.
Lääti korostaa, että vaikka renkaan heittoa kannattaa harjoitella, ei ole olemassa väärää tapaa heittää.
– Pääasia, että yrittää.
Käytön jälkeen naru on kerättävä takaisin koteloon.
– Narua ei tarvitse mitenkään asetella koteloon. Kunhan kerää, Lääti sanoo.
Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 henkilöä. Noin puoleen hukkumistapauksista liittyy alkoholi. Riskiryhmiä ovat ikääntyneet miehet ja pienet lapset.
– Uimataidoton lapsi pitäisi olla korkeintaan käsivarren mitan päässä aikuisesta, Heinonen sanoo.
– Kun lapset menevät uimaan, aikuisten pitäisi laittaa kännykät pois ja olla läsnä tilanteessa, Lääti lisää.
Uimareille Läätillä on vielä yksi tärkeä neuvo.
– Kun mennään uimaan, ensimmäinen hyppy kannattaa jättää tekemättä tai ainakin tehdä se jalat edellä ja tarkistaa, onko pinnan alle ilmestynyt jotain yön aikana.
Kaupunki tarkastaa ja tyhjentää uimarannat joka kevät, mutta se ei takaa, etteikö veteen olisi pudonnut jotain lisää.
Tämän kevään tarkastuksissa uimarantojen pohjasta nousi muun muassa jääkaappi, polkupyöriä ja useampi sähköskuutti.