Arto Saari kertoo, että rullalautailua valokuvatessa on oltava nopea, sillä kiinnostava hetki on äkkiä ohi.
Aalto2-museokeskuksen The Pool -kokonaisuus muodostuu neljästä rullalautailuun sekä rap- ja hiphopkulttuuriin keskittyvästä näyttelystä.
Keski-Suomen museon taidehallissa on esillä Havaijilla asuvan rullalautailija Arto Saaren valokuvista koostuva Concrete Currents -näyttely. Saari kokee, että yksi näyttelyn merkityksellisimmistä kuvista on otos, jossa on hänen oma poikansa.
– Poikani on kuvassa skeittilaudan päällä sateessa, kasvoillaan onnellinen ilme ja vaatteetkin ovat unohtuneet jonnekin. Juuri lapsenomainen ilo ja sen säilyttäminen on tärkeintä skeittaamisessa, Saari luonnehtii.
Alkujaan Seinäjoelta kotoisin oleva Saari muutti teininä Yhdysvaltoihin, jossa hän teki pitkän uran ammattilaisrullalautailijana. Skeittikulttuurille on tyypillistä, että temppuja on aina valokuvattu ja taltioitu. Kamera on kulkenut myös Saaren mukana skeittireissuilla ympäri maailmaa, ja näyttelyn vanhin kuva on otettu 2000-luvun alkupuolella.
Saari kertoo, että valokuva syntyy skeittaajan ja kuvaajan yhteistyönä. Hyvän kuvan saamiseen tarvitaan myös luottoa, sillä välillä kuvaustilanteet ovat vaarallisia. Saari luonnehtii kuvaamistyyliään dokumentaariseksi. Skeittauksessa tilanteet vaihtuvat nopeasti, ja kiinnostava hetki on äkkiä ohi.
– Paras kamera on se, joka on sillä hetkellä kädessä ja käytettävissä, Saari virnistää.
Hän tallentaa kuviinsa skeittaajien lisäksi katukulttuuria, arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa, kuten jättömaita ja takapihoja. Yksi Saaren kuvissa toistuva aihe ovat uima-altaat.
Juuri uima-altaiden kautta skeittauksella on mielenkiintoinen yhteys Alvar Aaltoon. Aallon 1930-luvulla Villa Maireaan suunnitteleman uima-altaan innoittamana myös Yhdysvaltoihin alettiin rakentaa munuaisenmuotoisia altaita.
Kun kuivuus 1970-luvulla tyhjensi kalifornialaiset uima-altaat, niissä alettiin skeitata. Myös Saari teetätti pihalleen vapaamuotoisen altaan asuessaan Hollywoodissa.
Valtaosa näyttelyn kuvista on tulostettu koivuvanerille. Puun tekstuuri viehättää Saarta, mutta materiaalivalinnalla on myös syvempää symboliikkaa.
– Koivuvanerin käytön voi ajatella olevan eräänlainen hatunnosto Alvar Aallolle. Toisaalta myös skeittilaudat on tehty vanerista, Saari sanoo.