Taidemaalari kuvasi mielellään suomalaisia maalaisnäkymiä ja virtaavaa vettä.
Jyväskylän taidemuseon Galleriassa pääsee vielä helmikuun alkuun asti tutustumaan taidemaalari Wilho Sjöströmin (1873–1944) eri vuosikymmenten tuotantoon. Syksystä kesään -näyttelyyn on koottu Sjöströmin maalaamia muotokuvia ja maisemia. Näyttelyn kuraattorina toiminut taidemuseon intendentti Tiina Koivulahti kertoo, että esillä olevat teokset ovat pääasiassa yksityiskokoelmista. Maalausten lisäksi näyttelyyn saatiin Sjöströmille kuuluneita esineitä ja huonekaluja.
Näyttelyn pääpaino on Keski-Suomeen liittyvissä teoksissa. Sjöström vietti pitkiä aikoja Viitasaarella, ja kiersi maalaamassa myös Saarijärvellä, Suolahdessa, Laukaassa, Korpilahdella ja Keuruulla. Maisemamaalarina Sjöström oli erityisen kiinnostunut maalaismaisemista, ja hänen töihinsä on tallentunut muun muassa latoja ja koiranputkia. Monissa Sjöströmin maisemamaalauksissa esiintyy myös ihmisiä, jotka ovat yleensä omissa arkisissa puuhissaan.
– Sjöströmin maalaamista maisemista moni suomalainen löytää jotain itselleen tuttua, Koivulahti luonnehtii.
Hänellä oli hyvä ihmistuntemus, mikä oli tärkeää muotokuvamaalarin työssä.
Vesielementti toistuu vahvana Sjöströmin tuotannossa. Etenkin virtaava vesi kiehtoi häntä loputtomasti, ja Sjöströmiä onkin kutsuttu virtaavan veden runoilijaksi.
Sjöström oli taitava valon kuvaaja, ja usein hän loi töidensä tunnelman valon ja varjojen avulla. Hän saattoi kuvata esimerkiksi keskikesän voimakkaita varjoja tai lauhan pilvisen talvipäivän pehmeää valoa.
Näyttelyssä on mukana sekä tummasävyisiä realistisia maalauksia sekä joitakin koloristisia ja impressionistisia teoksia. Sjöström oli elinaikanaan yksi Suomen tunnetuimmista taidemaalareista. Koivulahti sanoo, että Sjöström oli myös hyvin pidetty persoona.
– Hänellä oli hyvä ihmistuntemus, mikä oli tärkeää muotokuvamaalarin työssä, Koivulahti pohtii.
Sjöström keskittyi keväästä syksyyn maisemamaalaukseen, ja hän maalasi usein luonnossa paikan päällä. Sjöström kuvasi myös talvisia maisemia, mutta talvikaudella hän paneutui pääasiassa muotokuvien maalaamiseen, sillä ne toivat hänelle elannon.
– Yhden muotokuvan maalaaminen vaati yleensä kahdeksan istuntoa mallin kanssa, joskus enemmänkin, jos kyseessä oli suurempi työ. Maisemamaalauksen hän saattoi saada valmiiksi päivässä tai parissa, Koivulahti kertoo.
Wilho Sjöström: Syksystä kesään. Jyväskylän taidemuseon Galleria 4.2. asti.