Hyvistä vuokralaisista on haluttu pitää kiinni, siksi vuokria ei ole viime vuosina kovin helposti korotettu.
Vuokralla asuvat ovat selvinneet omistusasujia ja erityisesti asuntovelallisia pienemmällä kustannusten nousulla, kun inflaatio on kasvattanut asumiskustannuksia ja pakottanut keskuspankit nostamaan korkoja.
Keski-Suomen Vuokraisännät LVV:n toimitusjohtajan Jarkko Savolaisen mukaan kulunut puolitoistavuotinen onkin ollut myrkkyä asunnon omistajille.
– Kasvaneet huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä rahoitusvastikkeiden eli korjauslainojen korkojen nousu ovat nostaneet vastikkeita ja samalla asuntojen arvot ovat laskeneet. Velallisilla myös korot ovat nousseet, hän luettelee.
Tilanne on kuitenkin tasoittumassa, kun sama omistajia piinannut yleinen kustannustason nousu siirtyy myös vuokriin.
– Vuokrat nousevat yleisesti ensi vuonna. Tilanne vaihtelee toki asunto-osakeyhtiöiden mukaan. Jos rahoituslaskelmat ovat ammattimaisesti tehtyjä ja taseet ja puskurit kunnossa tai yhtiöllä on liikehuoneistoja ja toimistoja, joista saadaan vuokratuloja, korotuspaine on pienempi.
Jos taas vuokra-asunnon taustalla on yhtiölainaa, korotuspaine voi olla kovakin, sillä kohonneet korot ovat nostaneet yhtiölainoitettujen asuntojen rahoitusvastikkeita.
Savolaisen mukaan vuokrien nousu syö vuokralla asujien etua hieman omistusasujiin nähden ensi vuonna, mutta ei silti kutista etumatkaa kokonaan.
Vuokralla asumisen suosio lisääntyy koko ajan.
Keski-Suomen Vuokraisännät LVV:n Jarkko Savolainen
– Vuokrat ovat nousemassa kuitenkin vain vähän nostotarpeeseen nähden. Vuokrasopimuksella saa ostettua vakautta näinä epävarmoina aikoina vuodeksi eteenpäin.
Lisäksi Savolainen mainitsee vuokrasuhteen tuoman vapauden vaihtaa asuntoa tai paikkakuntaa nopeastikin ilman asunnonmyyntihuolia.
– Vuokralla asumisen suosio lisääntyy koko ajan.
Kaupungin omistama Jyväskylän Vuokra-asunnot nostaa vuokria ensi vuonna keskimäärin 4 prosenttia. Eniten ovat nousemassa yksiöiden vuokrat. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiö nosti vuokria yli 10 prosenttia.
Savolainen arvioi, että yleiseen taloustilanteeseen nähden Jyväskylän korotus on maltillinen. Hän uskoo, että yksityiset vuokranantajat seuraavat esimerkkiä.
– Vuokramarkkinoilla vallitsee tuttu ilmiö: mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Yksityiset vuokranantajat ovat Savolaisen mukaan korottaneet vuokria varovaisesti viime vuosina.
– Vuoden 2021 jälkeen asunnoista ei ole ollut pulaa, vaan ennemminkin hyvistä vuokralaisista on kilpailtu. Siksi moni on halunnut pitää kiinni hyvistä vuokralaisista eikä ole kovin helposti korottanut vuokria.
Vuokraa ei voi nostaa milloin tahansa. Ehdoista sovitaan vuokrasopimuksessa, josta käy ilmi, milloin ja millä perusteella vuokraa tarkistetaan. Muuna kuin sovittuna aikana vuokraa ei voi nostaa. Lisäksi lain mukaan korotus ei saa olla yli 15 prosenttia ellei korotukselle ole erityisen painavia perusteita.
Vuokrankorotus voi perustua esimerkiksi vuokra- tai kuluttajahintaindeksiin tai se voi olla määritelty ennalta joko prosentteina tai euroina.
– Suomessa vuokralainen voi vuokrata asunnon turvallisin mielin, sillä meillä on selkeä pakottava huoneenvuokralaki, joka ei salli yksipuolisia mielivaltaisia sopimusehtoja, sekä asunto-osakeyhtiöt, jotka selkeyttävät asumisen ja vastuiden pelisääntöjä. Näitä ei ole juuri missään muualla, joten meillä asiat ovat hyvin, kunhan vain noudatetaan kaikin puolin hyvää vuokratapaa, Savolainen sanoo.
Vuokramarkkinoilla jännitetään myös sitä, miten hallituksen kaavailemat muutokset asumistukeen vaikuttavat asuntojen kysyntään.
– Kun opiskelijat pääsivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2015, yksiöihin saatiin enemmän tukea ja niiden suosio kasvoi, Savolainen kertoo.
Hallitus on aikeissa pienentää tukia. Jyväskylä on vahva opiskelijakaupunki, joten mahdolliset vaikutukset voivat heijastua nopeasti kaupungin vuokramarkkinaan.