Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ei mikään äijäkerho | Kortepohjan Hacklab tarjoaa yhteisöllisen harrastetilan tekeville ihmisille

Käsityöseurassa pääsee harrastamaan monipuolisesti erilaisia tieto- ja kädentaitoja.

Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-rakennuskompleksin alakerrassa toimii tekevän ihmisen olohuoneeksi kuvailtu käsityöseura Hacklab Jyväskylä. Hacklabit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, joita toimii Suomessa useilla paikkakunnilla.

Hacklab Jyväskylä ry on perustettu vuonna 2011. Yhdistyksen kerhotilat sijaitsivat aiemmin Keskustiellä, josta Hacklab muutti Kortepohjaan viisi vuotta sitten.

Hacklab Jyväskylän pyrkimyksenä on tarjota jäsenilleen tilat ja laitteistoa monipuoliseen harrastamiseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Sampsa Kiiskinen kertoo, että uusia laitteita budjetoidaan ja hankitaan jäsenten toiveiden pohjalta.

– Välillä hankintoihin kerätään kolehtia jäseniltä. Pyrimme myös rakentamaan työkaluja ja laitteita itse. Yksi jäsenemme on esimerkiksi valmistanut tilaan CNC-jyrsimen, Kiiskinen sanoo.

Hacklabilla on mahdollista harrastaa elektroniikkaa, teknologiaa ja käsitöitä. Jäsenten käytössä on muun muassa 3D-tulostin, laserleikkuri ja VR-tila. Myös radioamatööritoimintaan on laitteisto ja antenni. Lisäksi yhdistyksellä on puutyötila, ja käytävällä mahtuu hyvin korjaamaan vaikkapa polkupyöriä.

– Tilassa onkin välillä purettu pyöriä lähes atomeiksi ja kasattu alusta lähtien uusiksi, Kiiskinen kertoo.

Tarkoitus ei ole olla mikään äijäkerho.

Jäsenet ovat vuosien varrella valmistaneet Hacklabin tiloissa muun muassa kaiutinkoteloita ja veneen osia, entisöineet ja rakentaneet kitaroita ja 3D-tulostaneet esineitä laidasta laitaan. Varsinaisia metallityötiloja yhdistyksellä ei ole, mutta välillä pihan kivetyksellä on hitsattu, ja ulkona on joskus korjattu moottoripyöriä ja autojakin.

Tilan automaatiovastaavana toimii Joel Lehtonen, jonka ansiosta seinällä näytöllä pyörivistä graafeista pystyy seuraamaan muun muassa tilan kävijämäärää ja melutasoa, saunan lämpötilaa ja läheisen Rentukka-ravintolan ruokalistaa. Lehtosen toimesta tilassa on myös sähköinen lukitusjärjestelmä ja varashälytin.

Hacklab on matalan kynnyksen harrasteyhdistys, jossa jäseneksi pääsee pienellä kuukausimaksulla. Jäsenvastaava Artur Terho laskeskelee, että yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 80 jäsentä.

– Mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat käyttäytyä, Terho sanoo.

Tällä hetkellä yhdistyksessä on paljon opiskelijoita, mutta eläkeikäisiäkin jäseniä on. Valtaosa jäsenistä on miehiä, mutta myös naiset ovat yhtä tervetulleita mukaan toimintaan.

– Tarkoitus ei ole olla mikään äijäkerho, Lehtonen sanoo hymyillen.

Hacklabin kerhoiltoja järjestetään kahdesti viikossa, tiistaisin ja lauantaisin. Kerhoilloissa voi syventyä rauhassa omiin projekteihinsa tai vaikkapa pelata yhdessä toisten kanssa. Toisinaan tilassa järjestetään laneja, jotka ovat sosiaalisia pelitapahtumia.

Pekka Hapuli kuvailee Hacklabin tunnelmaa rennoksi.

– Arkisin kerhoilloissa tunnelma voi olla vähän väsyneempi, viikonloppuisin sitten virkeämpi. Lauantaisin porukka saattaa aluksi olla keskittyneenä omiin puuhiinsa, mutta iltaa kohti moni alkaa vähitellen odottaa kerhon yhteiseen saunaan pääsyä, Hapuli kertoo.

Jäsenet muistuttavat, että Hacklab on päihteetön tila. Monet laitteet ovat vaarallisia, joten koneita tulee ehdottomasti käyttää vain selvin päin.

Yhdeksi Hacklabin parhaaksi puoleksi jäsenet mainitsevat yhteisöllisyyden, ja he arvelevat, että yksin autotallissa vastaavat projektit eivät ehkä tuntuisi yhtä motivoivilta ja antoisilta. Hacklabilaisissa on eri alojen osaajia, ja muilta voi saada näkemystä tai apua omiin projekteihinsa. Moni neuvoo ja opettaa toisia mielellään, mutta ideana ei ole toimia korjauspalveluna.

– Kerran joku ihminen, joka ei ollut jäsenemme tuli Hacklabin ovelle tietokoneen kanssa kysymään, että voisitteko te korjata tämän. Lupasin, että voin kyllä opettaa sinulle miten se korjataan, Pekka Hapuli muistelee.