Puhelinoperaattori Elisa kehitti numeroväärennyksen tunnistusjärjestelmän, josta tehdään operaattoreita velvoittava laki.
Toimituksen puhelimeen on tullut soitto numerosta, josta ei ole siihen koskaan soitettu. Toisella kertaa puhelin soi, mutta luurin päässä on hiljaista. Koska numero on suomalainen, soitetaan takaisin – jospa kyse oli vain huonosta linjasta. Puhelimeen vastaa ihminen, joka kertoo, että hänen numeronsa on kaapattu, eikä hän ole koskaan soittanut lehteen.
Mistä tässä oikein on kyse, ja mitä hyötyä tällaisesta kaappauksesta voi kaappaajalle oikein olla? Entä mitä haittaa kaapatulle?
Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki vastaa ihmettelyyn asiasta.
– Numeroiden kaappaukset – tai oikeammin sanottuna väärentämiset – ovat ihan tätä päivää. Numeroväärennöksiä voidaan teknisesti tehdä mistä päin maailmaa tahansa. Toisin sanoen, vaikka puhelu tulisi Intiasta, se voi vastaanottajan luurissa näyttää suomalaiselta soitolta.
Suomalaiseen numeroon vastataan todennäköisemmin kuin ulkomailta tulevaan. Joissakin tapauksissa numeroksi väärennetään jopa tunnettujen yritysten asiakaspalvelunumeroita.
Vaikka puhelu tulisi Intiasta, se voi vastaanottajan luurissa näyttää suomalaiselta soitolta.
Peltomäki sanoo, että huijauksissa tavoitellaan yleensä joko sitä, että vastaaja kertoo arkaluontoisia tietoja tai sitä, että tämä soittaa numeroon takaisin.
– Wangiri-puhelut, eli niin sanotut häläripuhelut, ovat lyhyitä puheluita tyypillisesti ulkomaisista puhelinnumeroista, joihin uhri ei ehdi vastata. Soittaessaan takaisin linja on joko äänetön tai sieltä voidaan esittää kysymyksiä, joilla puhelua pyritään pidentämään. Hyökkääjän tarkoitus on saada numeroon mahdollisimman paljon puheluja, minkä johdosta hyökkääjä saa osuuden terminointimaksuista.
Terminointimaksu on operaattoreiden välinen korvaus verkkojen välisistä puheluista.
Puhelut, joissa ei puhuta mitään, ovat oma omituinen muotonsa, joiden logiikkaa Peltomäki ei ymmärrä. Kun tähän lisää vielä sen, että soitto tulee väärennetystä numerosta, on yhtälö entistä oudompi. Takaisinsoittohan ei mene huijarin luuriin, vaan numeron oikealle omistajalle.
– En keksi millään mitä hyötyä soittaja voisi näistä saada. Vai voiko kyse olla vain siitä, että tarkistetaan onko numero käytössä? Mutta mitä hyötyä siitä sitten muka olisi, Peltomäki pohtii.
Joidenkin teorioiden mukaan puheluilla kalastellaan nauhoitetta, jossa vastaaja kertoo nimensä. Ääniraidasta leikataan sitten oikealta kuulostava nettitilaus. Peltomäki ei tähän ihan usko.
– Kuulostaa urbaanilta legendalta, jonka toteutuksesta ei ole todisteita.
Vuosina 2020 ja 2021 puhelinhuijareiden hyötymä rahallinen summa oli 7,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 rikoshyöty tippui 600 euroon Traficomin ja teleoperaattorien yhteistyön tuloksena.
– Me olemme nyt Elisalla rakentaneet ensimmäisenä operaattorina Suomessa mallin, jossa pystymme tunnistamaan puhelun numeroväärennetyksi.
Jos Suomessa olevasta numerosta tuleekin siis soitto Irlannista, järjestelmä tunnistaa huijauksen ja korvaa numerotiedon tekstillä ”tuntematon numero”, joka puolestaan laskee vastausprosenttia. Elisan rakentamasta mallista ennakoidaan tulevan lokakuussa kaikkia suomalaisia operaattoreita velvoittava laki.
Numeroväärennyksistä vielä sen verran, että Peltomäki kertoo sen ehkäisyn ja perumisen mahdottomaksi. Väärennykset kestävät kuitenkin yleensä vain hetken. Numeron oikealle omistajalle kaappaus on siis vain kiusallinen.
7,1
Vuosina 2020 ja 2021 puhelinhuijareiden hyötymä rahallinen summa oli 7,1 miljoonaa.