Elisan digiturvakouluissa opitaan somevaikuttaja Inari Fernándezin kanssa verkon vaaroista ja mahdollisuuksista.
Kuinka moni teistä on saanut epäilyttäviä viestejä puhelimeensa tai sometileilleen? Inari Fernández kysyy Kypärämäen koulun jumppasalissa.
Paikalla on viitisenkymmentä viidesluokkalaista ja näistä noin kymmenen nostaa käden pystyyn. 20 prosenttia nuorista on siis saanut viestejä, joissa aikuiseksi tai toiseksi nuoreksi tekeytyvä ihminen on kysellyt esimerkiksi kuulumisia, pyytänyt lähettämään valokuvia tai udellut tarkempia yhteystietoja.
– Mulle tuli sellasia ”You bro, mitä kuuluu” -viestejä joltain ihan vieraalta, yksi oppilaista kertoo.
Puhutaan groomingista eli aikuisen suorittamasta manipulatiivisesta prosessista, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.
– Entä keitä te hyväksytte kavereiksi sosiaalisessa mediassa, Fernández kysyy.
Vastaus on selvä: Kaikki hyväksytään, ketkä kaveriksi haluavat. Kun Fernandéz kysyy, miksi näin, nuoret vastaavat, että ”siten saa ilmaisia seuraajia”.
Suomalainen ammattitubettaja ja viestintäyrittäjä Fernandez on selvästi huolestunut.
– Kun hyväksyy seuraajaksi ketä vaan, on oikeasti mahdotonta tietää, kuka profiilin takana oikeasti on, Elisan tietoturvavastaava Sari Kaipainenkin sanoo vakavana.
Nuoret ymmärtävät kyllä tämän, mutta seuraajamäärien kasvun merkitys ylittää välillä terveen järjen.
Meneillään on teleoperaattori Elisan järjestämä digiturvakoulu, joita toteutetaan vuorovaikutteisina työpajoina ympäri Suomea. Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo, että Elisa aloitti digikoulujen vetämisen Keski-Suomesta vuonna 2014. Viime vuonna teemaksi muuttui koodaamisen ja ohjelmoinnin sijaan digiturvallisuus. Vuosien varrella noin 2 000 koululaista on osallistunut kursseille.
– Me investoimme tietoliikenneverkkoihin ja haluamme kasvattaa ihmisten tietoisuutta siitä, miten toimia turvallisesti verkossa. Tämä on yksi hyvä tapa kantaa yhteiskuntavastuuta, Peltomäki sanoo.
Digiturvakoulussa käydään läpi monenlaisia vaaroja, uhkia ja turvallisuustekijöitä. Fernández tietää muun muassa kertoa, että Suomessa huijattiin vuonna 2021 väärennettyjen profiilien avulla yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.
– Tällainen digiturvallisuuskoulutus pitäisi oikeasti järjestää ihan kaikille – myös ikäihmisille, hän sanoo ja hymyilee.
Fernández kertoo piilottaneensa omilta sometileiltään tykkääjämäärät, jotta hän ei jakaisi osaltaan ajatusta siitä, että seuraajien määrä on jonkinlainen ihmisarvonmittari. Moni somevaikuttaja on toiminut samoin. Fernández heräsi itse tilanteeseen huomatessaan, kuinka tytär tuijotti tykkääjälukuja tiiviisti.
– Nuorten suurimpia vaikuttajia ovat somevaikuttajat, jotka elävät sillä, paljonko seuraajia ja tykkäyksiä on. On kauheaa, kuinka siitä, paljonko sinusta somessa tykätään, on tullut melkein ihmisarvonmittari, vaikka oikeastihan tykkäykset eivät kerro ihmisarvosta mitään. Lukujen seuraaminen voi kuitenkin olla addiktoivaa ja dopamiinitasoja nostattavaa.
Fernández peräänkuuluttaa vastavallankumousta, eli sitä, että sosiaalisenmedian alustat ja -vaikuttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota siihen, miten some vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen.
Huojentavaa on, että digiturvakouluun osallistuneet nuoret tuntuvat tietävän, miten somen ongelmatilanteissa tulee toimia. Esimerkiksi grooming-tilanteissa asiasta tulee kertoa vanhemmille, ottaa oudoista viesteistä ruutukaappaus ja tehdä rikosilmoitus, jotta epäilyttävä toiminta ei pääse jatkumaan.
– 1980-luvulla riitti, että ei ottanut karkkia vierailta ihmisiltä. Tänä päivänä uhkatilanteet ovat ihan toisenlaisia, Peltomäki sanoo.
– Pitäkää hoksottimet päällä, Fernández sanoo ja nostaa sormet korvien kaltaisiksi antenneiksi päänsä päälle.