Ravintola-alan moniottelija on aina tavoitettavissa
Tule sitten, kun sinulla on nälkä. Minä olen se iso karvainen mies, jolla on punainen pipo.
Näin sovittiin haastattelu ravintola Hoxin uuden nokkamiehen Jussi Raivion kanssa. Kuvauksesta Raivio oli helppo tunnistaa.
Hoxissa Raivion tehtävänä on kääntää ravintolan ”humpan suunta”. Koronavuodet kohtelivat kovin ravintola-alaa ja Kauppalaispihalla sijaitsevaa Hoxia sen mukana. Kun putiikkia ei saanut pitää auki täydellä teholla tai lainkaan, tehtiin ulosmyyntiä, vietiin annoksia kauppoihin ja suljettiin osia ravintoloista.
Kun koronarajoitukset hellittivät viime keväänä, oli Venäjän aloittama sota Ukrainassa jo käynnissä ja hinnat nousussa. Paluu koronaa edeltävään aikaan ei koittanut vieläkään.
Raivio alkoi ensi töikseen luoda keittiöstä vastaavien henkilöiden kanssa Hoxille uutta identiteettiä.
– Espanjalaisessa ja meksikolaisessa kulttuurissa on paljon yhtäläisyyksiä, joten meksikolaisuus tuntui luontevalta valinnalta. Ja siinä aiotaan myös pysyä. Aiemmin tuotiin neljän kuukauden välein uusia juttuja. Nyt ollaan meksikolaisia ja se pidetään.
Meksikolaisuus painottuu iltoihin ja viikonloppuihin, päivällä tarjolla on lounasta.
Raivion mukaan myös yrityksen muut haarat olisi saatava paremmin ihmisten tietoon.
– Keskustan ravintola on ehkä tunnetuin, mutta heikommin tiedetään, että meiltä saa myös cateringia ja voi tilata kokin kotiin. Lisäksi Savelassa on lounasravintola ja oma leipomo.
Yhdistyksiä ja toimijoita kyllä riittää, mutta kuka oikeasti tekee jotain?
Suurempi urakka on saada ihmiset takaisin keskustaan, mutta sitä pulmaa ei tarvitse ratkaista yksin, sillä ongelma on keskustan yritysten yhteinen.
Keskustassa kilpaillaan asiakkaista kauppakeskusten kanssa. Seppälässä, Keljossa ja Palokassa iso houkutin on helppo ja maksuton pysäköinti.
– Pitäisi saada porukka takaisin keskustaan. Keskustasta on lähtenyt isot kaupat, jotka houkuttelisivat väkeä, Raivio toteaa.
Raivion mukaan varsinkin kesällä keskustan ravintolat kilpailevat asiakkaista myös Lutakon sataman kanssa.
– Aurinko vie asiakkaita satamaan, hän tietää.
Raivion mielestä keskusta kaipaisi kiireesti elävöittämistä, mutta oikeaa tahoa on vaikea löytää.
– Yhdistyksiä ja toimijoita kyllä riittää. On yrittäjiä ja naisyrittäjiä sekä kestävän kehityksen ja elävän kaupunkikeskustan toimijoita, mutta kuka oikeasti tekee jotain?
48-vuotias Raivio asuu Laukaan Leppävedellä. Isänpäiväkortteja hän ei saa. Työn lisäksi myös vapaa-aika kuluu ruoan parissa.
– Tykkään laittaa ruokaa ja matkustella. Matkoillakin kiinnostaa aina paikallinen ruokakulttuuri.
Matkakohteista mieluisia ovat Sveitsi, Espanja ja Dubai.
– Varmaan nyt on lähdettävä Meksikoon hakemaan tuntumaa paikan päältä.
Ravintola-alalle Raivio asteli isänsä jalanjäljissä. Työt keittiössä alkoivat Oulussa vuonna 1989 noin 15-vuotiaana. Keittiöstä ura eteni pitsoihin ja hienon ravintolan keittiömestarin oppiin.
18-vuotiaana myös alkoholin myyminen alkoi kiinnostaa. Kokemusta karttui pian Lappia myöten tiskin takaa ja ovelta portsarin hommista. 1990-luvulla Raivio ehti kokeilla työtä myös risteilyaluksella.
1990-luvun puolivälissä Raivio muutti kirjansa Jyväskylään. Suvulla on ollut aina tukikohta Keski-Suomessa.
Yrittäjäksi Raivio ryhtyi vuonna 2004, jolloin hän perusti henkilöstönvuokrausfirman. Sen jälkeen hän on pitänyt puhelinta kiinni vain viikon.
– Minut saa aina kiinni. Varsinkin henkilöstövuokrauspuolella asiakkailla tahtoo olla aina jotain kysyttävää. En ole enkä pyri korvaamattomaksi, mutta minulta vastaus tulee yleensä aika nopeasti, hän sanoo.
Paitsi, kun kyse on tittelistä.
– Jaa-a. Toiminnanjohtaja tai nokkamies kuvaa ehkä parhaiten. Teen sitä, mitä pitää. Katson, että asiat tulee hoidettua ja tarvittaessa ohjaan ja neuvon. Papereihin tulee kai toimitusjohtaja, mutta se kuulostaa enemmän IT-firmojen jutulta.