Asuntomessujen jälkeen kotipihaan tuli melkein joka päivä kutsumattomia vierailijoita.
Kun Heidi ja Geoff Luck hakivat tonttia Jyväskylän asuntomessualueelle Äijälänrantaan, he laittoivat hakemukseen, että taloon ei tule mitään harmaata. Asuntomessut olivat vuonna 2014 ja siihen aikaan oli rakentamisessa vallalla mustavalkoinen ja harmaa värimaailma sekä muutenkin hyvin neutraalit värit.
Luckit suunnittelivat, että heidän kodissaan on seinäpinnoissa yhtä valkoista sekä runsaasti sisustuksellisia väripisteitä.
– Kun talo oli valmis ja sisustettu, oli hauskaa kuulla, että onko se ihmisten mielestä värikäs vai kliinisen valkoinen. Jonkun palautteen antajan mielestä kotimme muistutti sairaalaa. Minun ja Geoffin yhteinen ajatus on, että tykkäämme erilaisesta ja kaikenlaisesta. Varmaan asiaan ja väreihin vaikutti myös Geoffin brittiläinen tausta. Olemme saaneet kodista mieleisemme kokonaisuuden ja sen vuoksi talo muodostui tällaiseksi kuin se nyt on, Heidi Luck kuvailee.
Hän jatkaa, että heidän tarkoituksensa oli rakentaa vastuullisesti aikaa kestävä talo.
– Suunnittelun lähtökohta oli, että saataisiin energiatehokas talo, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen ja energiakriiseihin liittyvät asiat. Meille hymyiltiin vähän huvittuneena, kun toimme yhdeksän vuotta sitten esiin tällaisia asioita. Nyt ei naureta.
Lämmitysmuotona talossa on kaukolämpö sekä takat molemmissa rakennuksissa.
– Viime syksynä mietimme, että oli hyvä ratkaisu tehdä takat. Viime kesään asti ne ovat olleet lähinnä tunnelmatakkoja, mutta nyt ne ovat lämmityskäytössä.
Suunnittelun lähtökohta oli, ettäsaataisiin energiatehokas talo.
Luckit ratkaisivat talossaan asioita yksinkertaisuuden näkökulmasta. Vaikka erilaista automaatiota oli tarjolla, he halusivat esimerkiksi mahdollisimman yksinkertaiset laitteet, jotta ne kestäisivät pitkään.
Messujen aikaan osa kävijöistä ihmetteli myös piharakennusta. Luckit eivät itsekään tienneet silloin, mihin sitä voisi käyttää. He tiesivät sen, että mahdollisuuksia on paljon, ja ne voivat muuttua eri elämänvaiheissa. Nykyään heidän tyttärensä asuu siinä.
Kun asuntomessut olivat ohi, se oli Heidi Luckin mukaan hyvin mielenkiintoista aikaa. Messujen jälkeen alkoi messutalojen mahdollisten vahinkojen korjaaminen, mutta Luckit olivat onnekkaita. Heillä ei mennyt mitään rikki näyttelykuukauden aikana.
Vaikka messut olivat ohi, ihmisiä virtasi alueella bussilasteittain edelleenkin.
– Hämmentävin asia oli, että ihmisille ei tullut mieleen, että nämä ovat yksityisten ihmisten koteja. Se ilmeisesti jotenkin hämärtyy messukontekstissa. Melkein joka päivä joku seisoi pihamaalla katsomassa taloamme. Tepastelipa eräs pariskunta sisäänkin muuton tiimellyksessä.
– Meillä on katettu sisäänkäynti, joten tulijan pitäisi ymmärtää tulevansa jonkun pihaan. Osa sisäpihalle tulleista oli närkästyneitä, kun eivät saaneet olla pihamaalla ja kuvata sitä. He perustelivat, että saavat tulla pihaan, koska ne ovat messutaloja.
Luckit joutuivat lopulta laittamaan sisääntuloon portin, ettei siitä päässyt pihaan.
– Talo sijoittuu tontin rajoihin kiinni kadun puolella. Senkin vuoksi tuntui hassulta, etteivät ihmiset ymmärtäneet, että tämä on meidän piha, Luck kertoo.
Heidi Luck kertoo, että asuntomessualueesta on muodostunut vuosien aikana mukava ja hyvin tavallinen asuinalue.
– Täällä asuu eri tyyppisiä ihmisiä erilaisissa kodeissa eri asumistyypeissä. Tavalliset ihmiset elävät tavallista arkea asuntomessualueella. Varsinkin alussa meillä asuntomessuille rakentaneilla oli yhteistä toimintaa, mutta nykyään vähemmän.
Heidi Luck ajatteli oman messukokemuksensa jälkeen, ettei mene ihan heti uusille messuille vierailulle.
– Olen käynyt messuilla hieman ristiriitaisin mielin. Minua ei välttämättä kiinnosta kokonaisuus, vaan jokin yksittäinen kohde, hän sanoo.
Heidi Luck puhuu Jyväskylän Rakennusmessuilla sunnuntaina 19.3. aiheesta ”Messutalosta kodiksi, miltä asuminen tuntuu asuntomessujen jälkeen”.