Seurakunnan järjestämä Virsiä ja viiniä -tapahtuma Kankaan saunalla on lämminhenkinen ja hauskakin.
Kankaan saunan ovi käy tiheään. Sisääntulijat pyörähtävät nappaamassa pöydältä kirjan ja jatkavat baaritiskille. Laseissa on viiniä, olutta ja vettä. Joku taitaa tilata teetäkin.
Alkamassa on Jyväskylän seurakunnan Virsiä ja viiniä -tapahtuma, jota on järjestetty Kankaan saunalla vuoden ajan. Laulajia on paikalla noin 30. Jouluisten virsien aikaan oli kuulemma tuplasti enemmänkin.
Laulattamassa ovat tällä kertaa seurakuntapastori Heli Savola ja kanttori Jukka Hassinen. Virsikirjojen käydessä vähiin Savola ohjeistaa, että sanat löytyvät myös virsikirja.fi-sovelluksesta.
– Jännittää, että jos teidän valinnat ovat kovin vaikeita, joku sanoo.
Pelko on turha. Savola ja Hassinen ovat valinneet vain ensimmäisen virren ja sen jälkeen jokainen voi esittää omia toiveitaan.
Laulajista innokkaimmat haluaisivat ehdottaa virsiä jo etukäteen, mutta Savola ohjeistaa, että huudellaan sitten virsien lomassa – ja nimenomaan huudellaan. Nyt ei selvästi olla kirkossa.
Jutellakin tilaisuudessa saa, eikä kukaan katso pahalla. Joku kipaisee kesken virren baaritiskille ja näyttää laulavan mennessään. Tunnelma on leppoisan mukava. Näytöllä räiskyvä takkatuli lisää kotoista tunnelmaa.
Ajatus Virsiä ja viiniä -illasta tuli diakoni Johanna Lahtelalta. Saman konseptin tilaisuuksia on järjestetty muualla Suomessa jo useiden vuosien ajan.
Juttuun etukäteen haastateltu kanttori Piia Laasonen kertoo, että laulaminen ei ole tilaisuudessa pakollista, vaan laulusta voi myös vain nauttia – ihan samalla tapaa kuin kirkossa.
– Moni tuntuu kyllä tulevan paikalle nimenomaan laulamaan. Tapahtuman takana on ajatus, että osa ihmisistä haluaisi laulaa virsiä, mutta kirkkoon meno voi tuntua vieraalta. Olemme halunneet järjestää tilaisuuden, johon osallistumisessa on matala kynnys. Lähtökohtaisesti toki toivoisimme, että kirkonkin kynnys on matala, mutta myös muualle jalkautuminen on tärkeää, Laasonen sanoo.
Helmikuisiin laulajaisiin osallistui monta seniori-ikäisiä, mutta myös selvästi heitä nuorempaa joukkoa. Kukin laulaa äänellään ja osa vetää niin kauniisti, että tilaisuus kävisi konsertistakin. Aina virsi ei ole tuttu, mutta yhteislauluun on helppo yhtyä.
Kanttori kertoo välillä hauskojakin anekdootteja valituista virsistä sekä muistoja vuosien varrelta. Laulajia naurattaa kovasti esimerkiksi tarina siitä kuinka juuri lukemaan oppinut lapsi lauloi ”Kaikille vaippoja riittää” Jumalan kämmenellä -virren kohdassa, jossa oikeasti riittämässä olivat vaippojen sijaan paikat.
Jumalanpalvelusten ulkopuolella tapahtuvalla virsilaulamisella on pitkät perinteet Suomessa. Erityisesti herättäjä-seuroissa on kokoonnuttu yhteen veisaamaan. Virsi- ja viinitoiminta taas lähti liikkeelle virsirunoilija-kirjailija Kaisa Raittilan ja teologian tohtori Mikko Malkavaaran kodista.
Vaikka Jyväskylässä Virsiä ja viiniä -tapahtuma järjestetään saunalla, saunominen ei varsinaisesti tapahtumaan kuulu. Toki lauteille voi siirtyä tilaisuutta ennen tai sen jälkeen. Laasonen kertoo, että joulukuussa mukaan tuli muutama osallistuja, jotka olettivat laulamisen tapahtuvan lauteilla.
– He olivat miettineet etukäteen, että onkohan virret laminoituja, etteivät mene kosteassa saunassa huonoiksi, Laasonen kertoo.
Hän lisää, että ehkä saunassa laulamista voisi harkita vaikka tuleviin joululauluihin. Yksi tilaisuuteen osallistuneista tietää kertoa, että sellainenkin on tehty kuin saunavirsi. Sillä sopisi aloittaa veisaamisen saunan lauteilla.
Seuraava Virsiä ja viiniä tapahtuma Kankaan saunalla 31.3. kello 19. Vapaa pääsy.