Tänään 28.2. vietetään ja liputetaan Kalevalan päivää sekä suomalaisen kulttuurin päivää. Onnittelut myös nimipäiväsankarit Onnit ja Sisut.
Kysyimme 22.2. Suur-Jyväskylän Lehdessä lukijoilta, tietääkö kukaan Väinönkatu 28:n rappukäytävässä olevasta Väinämöisen maalauksesta. Saimme useita vastauksia, jotka täydensivät hyvin toisiaan.
Sirpa Rossi soitti toimitukseen ja kertoi lapsuusmuistonsa 1950-luvulta.
– Olen syntynyt vuonna 1951 ja kävimme äitini kanssa yleisessä saunassa eli Väinön saunassa. Jouduimme menemään saunaan Väinämöisen maalauksen ohi ja minusta se oli todella pelottava. Kerroin äidillenikin nyt maalauksesta ja hän muisti sen hyvin ja sen miten pelkäsin mennä maalauksen ohi. Olin sanonut hänelle, että hyökkääkö Väinämöinen sieltä maalauksesta, Rossi kertoo.
Erkki kertoi viestissään, että Väinämöis-maalauksen läheltä mentiin ovesta sisään parturiin, jossa hän kävi koulupoikana 1960-luvulla. Parturin ovi oli katutasossa ja rapun perällä.
– Parturihuoneisto oli muistaakseni melko iso. En muista, oliko liike myös kampaamo. Luulisin että ei, mutta en ole ihan varma.
Sähköpostilla yhteyttä ottanut lukija vahvisti, että Väinönkadun kiinteistössä sijaitsi aikanaan Väinön parturi ja takapihalla Väinön Sauna. Rappukäytävään maalattiin Väinämöinen mainostamaan parturia, mutta samalla, ainakin vahingossa, myös saunaa. Väinön Sauna joutui väistymään paikaltaan uudisrakentamisen tieltä.
Facebook-ryhmiin tulleissa kommenteissa tiedettiin, että parturiliikkeen sisätiloissa oli vastaavanlaisia maalauksia tauluina. Kun liike lopetti toimintansa vuonna 1966, maalaukset menivät omistajien matkaan, mutta rappukäytävän maalaus säilyi muistona menneistä ajoista.
Väinön Parturissa 15 vuotta työskennellyt Helena Pääkkönen muistelee Väinämöisen olevan taidemaalari Selin Soldanin teos. Hän kertoo parturiliikkeen toiminnan jatkuneen vuoteen 1966, omistajien vaihdoksista huolimatta. Tiettävästi liike aloitti toimintansa vuonna 1947.
Minna Mynttinen puolestaan tiesi, että taulun alalaidassa luki aikoinaan Väinön Parturi.
Kun teosta tarkastelee lähemmin, erottuu alaosan erivärinen kohta, josta nimi on varmastikin ylimaalattu. Voinemme siis julistaa, että Väinämöisen tarina on selvinnyt.