Asianajajat antavat neuvoja pääkirjaston päivystyksessä kerran kuukaudessa. He kertovat, että testamentin teko alkaa kiinnostaa ihmisiä tietyssä iässä.
Jyväskyläläiset asianajajat ovat päivystäneet maksuttomasti pääkirjastossa kerran kuukaudessa keskiviikkoisin jo muutaman vuoden ajan. Korona-aikaan päivystys oli tauolla, mutta jo viime syksynä se alkoi uudelleen.
Paikalliset asianajajat Nina Kaartinen ja Eero Urtti ovat olleet mukana päivystysringissä sen alusta lähtien. Urtti on myös asianajajapäivystyksestä vastaava. Päivystyksestä vastaa Asianajajaliiton Keski-Suomen paikallisosasto.
Päivystysaika on kello 17–19 ja sinä aikana otetaan vastaan kahdeksan asiakasta, jotka ovat saaneet tullessaan vuoronumeron. Jokaiselle kävijälle on varattu aikaa 15 minuuttia.
– Yksi päivystyksen tarkoitus on saada ihmiset ottamaan apua tarvitessaan yhteyttä asianajajiin. Monella voi olla ennakkoajatus asianajajista, että jos soitan, se maksaa heti paljon. Pitää tehdä toimeksianto ennen kuin lasku alkaa kertyä. Ennakkoneuvonta on monessa toimistossa maksutonta tiettyyn pisteeseen saakka. Päivystys toimii helposti lähestyttävänä palveluna, Eero Urtti toteaa.
Päivystyksessä kävijä saa lähtöarvion mitä kannattaa tehdä. Hänet ohjataan mahdollisesti viranomaiselle joka käsittelee asiaa tai esimerkiksi jatkoselvitystä varten asianajajalle.
Päivystys toimii helposti lähestyttävänä palveluna.
Eero Urtti
– Päivystyksen taustalla on myös asianajajien yhteiskuntavastuun kantaminen, Urtti mainitsee.
Kummankin kokemus on, että päivystyksessä käy iäkkäämpää väkeä, jotka tykkäävät tavata asianajajan mieluummin kasvotusten kuin esimerkiksi puhelimitse.
– Emme ole rajanneet aiheita, joihin vastaamme. 15 minuutin aika tuo omat haasteensa. Joskus henkilö saattaa tulla hyvin monimutkaisen asian kanssa. Tällöin asiaa ei ole tarkoituskaan ratkaista neuvonnassa, vaan selvittää asiaa yleisellä tasolla. Meillä on vastuu toiminnassa eli kun annamme neuvoja, jotka olisivatkin vääriä, olemme pahimmassa tapauksessa itse korvausvelvollisia, Nina Kaartinen sanoo.
Suurin osa päivystyksen kyselyistä liittyvät testamentteihin ja perintöoikeudellisiin kysymyksiin.
– Päivystyskäynnillä ihmiset toivovat usein, että he saavat tukea omalle päätöksenteolleen tai tiedon kehen ottavat yhteyttä asiassaan, Eero Urtti sanoo.
Perinnönjakoon liittyvät asiat ovat vakioasioita eläkkeen kynnyksellä tai jo eläkkeellä, jolloin otetaan yhteyttä ammattilaisiin.
– Kansalaiset heräävät perheoikeudellisiin asiakirjoihin eli testamentteihin ja edunvalvontavaltuuksiin vasta aika myöhään. Suomessa on menossa kaksivuotinen kampanja, jolla tuodaan esiin tietoa edunvalvontavaltuutuksesta. Se on asiakirja, jolla voi varautua ennakollisesti siihen, että oma toimintakyky pettää. Valtakirjalla voi valtuuttaa luotetun henkilön hoitamaan omia taloudellisia ja terveyteen liittyvä asioita. Se tehdään etukäteen ja vahvistetaan tarpeen mukaan Digi- ja väestötietovirastossa, Kaartinen kertoo.
Internetissä on paljon palveluita, joissa voi saada vastauksen yksinkertaisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Nina Kaartisen mukaan niiden vaarana on, että ne eivät ole ajantasaisia.
– Mielestäni asiakirjamallipohjat ovat hieman vaarallisia. Voi olla, että esimerkiksi testamentissa voi mennä termit väärin. Asiakirjapohjat eivät aina sovellu käsilläolevaan tilanteeseen ja selkeissäkin tilanteissa voi mennä termit sekaisin, Kaartinen jatkaa.
Seuraava asianajajapäivystys on Jyväskylän kaupunginkirjastolla keskiviikkona 8.3. Kevään kolme viimeistä kertaa ovat 5.4., 3.5. ja 7.6.