Sääpäiväkirjaan tulee kirjoitettua lähes päivittäin lämpötila ja muitakin havaintoja päivästä.
Tämä on nyt yleistäen sanottu, mutta sanottakoon kuitenkin, että usein säätietoja kirjaavat säntillisesti ylös iäkkäät miehet. Mikään sääntö ei kuitenkaan ole niin kiveen hakattu, etteikö siihen poikkeuksia mahtuisi.
Yksi näistä on 37-vuotias Johanna Haapala, joka esittelee tyytyväisenä sääpäiväkirjojaan, joiden sisään mahtuvat jo monen vuoden sateet ja paisteet.
Harrastus alkoi lumisateesta. Elettiin vuotta 2017 ja päivä oli kesäkuun 1.
– Lämmintä oli viisi astetta ja taivaalta satoi ihan kunnolla lunta, Haapala sanoo ja tarkistaa asian vielä sääpäiväkirjastaan.
– Keli tuntui niin poikkeavalta, että tuli ajatus, että haluan merkitä tällaiset oudot sääilmiöt muistiin.
Päiväkirja ei keskittynyt kuitenkaan vain ääriolosuhteisiin, vaan muistiin on tullut merkittyä ihan tavallisiakin säitä, ensilumia, tuulia, vesisateita, hangen paksuutta ja auringonpaistetta.
Haapala sanoo toisen syyn sääpäiväkirjan pitoon kumpuavan asiakaskontakteista. Haapalalla on kauneusalanyritys Chill ja asiakkaiden kanssa tulee usein keskusteltua säästäkin.
– Aloin joskus miettiä, että mielestäni minulla on selkeät muistikuvat vuosista ja säätiloista, mutta joskus ne ovat ihan erilaiset asiakkaan kanssa. Asiakas sanoo vaikka, että tulisipa yhtä kuuma kesä kuin viime vuonna, ja minä mietin, että eikös viime kesä ollut aika kylmä. Nyt ei tarvitse miettiä kumpi on oikeassa, kun voi tarkistaa kirjasta, hän nauraa.
Haapala merkitsee sääpäiväkirjoihin asteiden ja kelien lisäksi joskus päivän fiiliksiä ja muita huomioita. Yhden päivän kohdalla lukee esimerkiksi, että ”linnut lauloivat LUJAA”.
– Taisivat laulaa tosi lujaa, kun on täytynyt kirjoittaa oikein isoilla kirjaimilla.
Haapala tekee kalenteriinsa myös yhteenvetoja ajanjaksoista ja vertailee vuosia. Hän kertoo havainneensa ainakin tuulisten säiden ja nopeiden ilmatilanvaihteluiden lisääntyneen. Muutokset herättävät huolta ilmaston lämpiämisestä.
– Katso nyt tätäkin kesäpäivää. 22.7. oli 26 astetta lämmintä ja seuraavana päivänä 16, hän sanoo ja osoittaa selaamaansa kohtaa viime kesältä.
Sellaista merkintää ei kalentereista löydy, että ”koska kesä oli tuollainen, voi ensi vuoden kesän päätellä olevan tällainen”.
– Kunpa löytyisikin. Yrittäjänä olisi hyvä pitää lomat silloin kun on hyvät säät. Viime aikoina lomat ovat osuneet sään puolesta niin huonoihin ajankohtiin, että sen verran olen lähtenyt päättelemään, että lomat kannattaisi ehkä ottaa johonkin muuhun aikaan, Haapala sanoo ja nauraa.
Säällä on Haapalalle merkitystä myös siksi, että hän harrastaa ulkoilmalajeja. Talvi on vuodenajoista rakkain, ja lunta soisi olla paljon.
– Kyllä meillä on nytkin seurattu tarkasti lumen määrää, jotta tulee hyvät lautailu- ja hiihtosäät.
Haapala selaa hetken päiväkirjaansa ja toteaa, että vuosi ennen haastattelua lunta oli 63 senttiä. Tammikuussa tehdyn haastattelun aikaan luku alkoi kakkosella.
Kun toimittaja kertoo lopuksi Haapalalle sukulaismiehestään – juurikin sellaisesta iäkkäästä ja totutunkaltaisesta kelien kirjanpitäjästä – joka merkitsi ylös jäiden lähdön sekä rantasaunasta, jonka vihkoon kirjataan saunomisen yhteydessä järven lämpötila, Haapala innostuu.
– Miten minä en ole merkinnyt tänne vedenlämpötiloja. Nyt täytyy kyllä ottaa järvikin haltuun, hän toteaa ja nauraa taas hyväntuulisesti.
10
Kymmenen asteen lämpötilaheilahdukset kesällä huolestuttavat Haapalaa.