Kansallispukutapahtuma keräsi paikalle parikymmentä osallistujaa. Tuulettumaan pääsi myös pitkään säilytyksessä olleita pukuja.
Kansallispuvun pitkä villakankainen hame osoittautui varsin lämpimäksi vaatteeksi, kun Köhniönjärven rannalla tuuletettiin kansallispukuja lauantaina 4.2. Tapahtumapäivänä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja pakkasta oli kymmenkunta astetta.
Kylmä sää ei säikäyttänyt osallistujia. Kansallispukujen seuraksi ja lisälämmikkeeksi oli puettu muun muassa alushameita, säärystimiä, merinovillaisia kalsareita, villapaitoja ja karvalakkeja.
Tapahtuman järjestäjänä toiminut Sari Haapasalo sanoo, että nykyisin on hyväksyttävää yhdistellä kansallispuvun osia muihin vaatteisiin, tai käyttää vain osia puvusta. Näin ollen kansallispukuja käytetään nykyisin rohkeammin eri tilanteissa. Haapasalo kokee, että asennemuutoksen ansiosta kansallispuku on monikäyttöisempi, eikä enää vain esimerkiksi juhliin tai kuoroesiintymisiin sopiva asu.
Haapasalolla itsellään on perintönä saatu Pyhäjokialueen puku.
Kansallispukuinen joukkio hiihteli Köhniönjärvellä, ja osa laski myös pulkkamäkeä. Lopuksi kokoonnuttiin nuotiolle nauttimaan pullaa ja nokipannukahvit. Haapasalo iloitsee siitä, miten vahvana yhteisöllisyys näkyi tapahtumassa.
– Monet toivat mukanaan nuotiota varten muutaman klapin, yksi lainasi kahvipannun, toinen toi tarjolle pullaa tai kahvimaidon, Haapasalo hymyilee.
Haapasalo innostui järjestämään tapahtuman kotijärvelleen Köhniölle osallistuttuaan viime talvena Laukaassa Kalevalaisten naisten järjestämään kansallispukuhiihtoon.
– Kalevalaiset naiset järjestävät tänäkin talvena kansallispukuhiihdot 18.2. Laukaassa ja 19.2. Laajavuoressa, Haapasalo kertoo.
Köhniölle saapui parikymmentä osallistujaa, joilla oli yllään eri alueiden kansallispukuja. Osallistujien ikähaarukka oli alakouluikäisistä yli kahdeksankymppisiin. Tapahtumaan osallistunut Irja Tourunen on valmistanut Keski-Suomen kansallispukunsa omin käsin 1990-luvulla kutoen myös kankaan itse. Hänen kansallispukunsa pääsi tuulettumaan pitkästä aikaa.
– En ole käyttänyt kansallispukuani kymmeniin vuosiin. Olen kyllä lainannut sitä muille, mutta luovu en, Tourunen sanoo.
Kirsi Knuuttila kertoo käyttäneensä omistamaansa Euran kansallispukua lähinnä perhejuhlissa.
– Sain puvun äidiltäni kolme vuotta sitten Se on hänen vanha pukunsa, jolla on ikää noin 30–40 vuotta, Knuuttila kertoo.
Keski-Suomen puvun seuraksi kauniin oranssin villapaidan pukenut Heli Tyrväinen arvostaa suuresti kansallispuvuissa näkyvää käsityötä. Hän omistaa useita käytettynä hankittuja pukuja.
– Halvimmillaan olen löytänyt kansallispuvun 20 eurolla, Tyrväinen hämmästelee.
Kansallispuvut ovat Tyrväisellä ahkerassa arkikäytössä. Hän käyttää mielellään värikkäitä villahameita ja kertoo kansallispukujen liivien näyttävän kivalta esimerkiksi farkkujen kanssa. Tyrväinen viehättyy kansallispukujen kauniista väreistä, mutta myös ekologiset arvot ovat hänelle tärkeitä.
– Kansallispuvut on tehty kestävistä luonnonmateriaalista, kuten pellavasta ja villasta, Tyrväinen sanoo.
Myös Merja Blomqvist arvostaa kansallispuvuissa näkyvää käsityötaitoa. Blomqvist osti oman kansallispukunsa pari vuotta sitten ja kunnostaa pukua pikkuhiljaa omaan käyttöönsä.
– Halusin Keski-Suomen tarkistamattoman puvun, ja löysin sellaisen käytettynä sopuhintaan, Blomqvist kertoo.