”Monille on ihan kauhun paikka, jos latu loppuu alamäessä.”
Jyväskylän Latu ry järjestää helmikuussa Ladun Majalla aikuisille tarkoitettuja perinteisen hiihdon hiihtokouluja.
Kurssilla harjoitellaan mäkien alastuloa, erityyppistä jarruttamista ja miten esimerkiksi este ladulla väistetään. Opettajana toimivan Anneli Mörä-Leinon mukaan vähemmän hiihtäneille jännittäviä paikkoja ovat usein alamäet.
– Monille on ihan kauhun paikka, jos latu loppuu alamäessä. Jotkut säikähtävät jo suksien luistamista tasaisella ladulla, Mörä-Leino sanoo.
Yhden illan mittaisten hiihtokoulujen ryhmäkoko pidetään pienenä, jotta kukin saa yksilöllistä opetusta taitojensa mukaan. Kurssi on suunnattu aiemmin hiihtäneille aikuisille, jotka ovat alkaneet arastella mäkiä.
Mörä-Leinon vetämä aikuisten hiihtokoulu järjestetään tänä talvena kolmatta kertaa. Hiihtoharrastus on kasvattanut viime vuosina selvästi suosiotaan. Mörä-Leino sai idean kurssiin huomatessaan, että moni aikuinen kaipasi hiihtokoulua, josta saisi uudelleen rohkeutta nousta suksille.
– Tyypillinen hiihtokoululainen on noin 40–60-vuotias nainen, jolla voi olla pitkäkin tauko edellisestä hiihtokerrasta.
Osalla on taustalla huonoja muistoja kouluhiihdosta. Monet pienten lasten vanhemmat puolestaan haluavat päivittää omia taitojaan, kun lapset alkavat hiihtää.
Tyypillinen hiihtokoululainen on noin 40–60-vuotias nainen.
Anneli Mörä-Leino
– Ja lapset oppivatkin parhaiten mallioppimalla, eivät niin että aikuinen kävelee vieressä, Mörä-Leino kuvailee.
Jyväskyläläinen Tanja Rasi osallistui Mörä-Leinon vetämälle aikuisten hiihtokurssille kaksi talvea sitten. Rasi kuvailee hiihtäneensä vielä kouluvuosinaan paljon, mutta aikuisiällä hiihtoon tuli välillä vuosienkin taukoa.
– Kurssi antoi minulle sysäyksen aloittaa hiihtäminen uudelleen. Sain myös rohkeutta mäkiin, aiemmin saatoin ottaa ennen jyrkkää alamäkeä sukset pois jalasta ja kävellä, Rasi pohtii.
Rasi vinkkaa, että hiihtokouluun tullessa ei vielä tarvitse olla omia suksia ja monoja, vaan ne voi lainata Jyväskylän Ladulta. Hän itse hiihtää tätä nykyä helppohoitoisilla karvapohjasuksilla.
Mörä-Leino kertoo, että ryhmissä on vuosien varrella ollut hyvin eritasoisia henkilöitä, mutta kannustavan ilmapiirin avulla kaikki ovat edistyneet kurssien aikana valtavasti. Rasin kurssikerralla hiihto-oppilaiden ikäjakauma oli opiskelijoista eläkeikäisiin.
– Oli mukavaa, että olimme kurssilla tasavertaisia, ja saimme intoa toisistamme, Rasi hymyilee.
Mörä-Leino on aikuisten kursseja pitäessään pannut ilahtuneena merkille, että vertaisryhmässä monet rohkaistuvat esimerkiksi laskemaan mäen alas nähdessään toistenkin kurssilaisten selviävän laskusta.
Kurssi antoi minulle sysäyksen aloittaa hiihtäminen uudelleen.
Tanja Rasi
Sekä Rasi että Mörä-Leino luonnehtivat hiihtämistä kokonaisvaltaiseksi ja monipuoliseksi liikunnaksi. He molemmat nauttivat hiihtämisestä säässä kuin säässä, mutta kummankin lempikeli hiihdolle on noin viidestä kahdeksaan pakkasastetta.
– Keli ei ole este hiihtämiselle, se on vain pukeutumiskysymys, Rasi kokee.
Mörä-Leinolle kertyy nykyisin noin 2 000 hiihtokilometriä talven aikana. Hän kertoo hiihtomääriensä lisääntyneen eläköitymisen jälkeen.
– Tyypillinen hiihtolenkkini on noin 20–30 kilometriä, Mörä-Leino sanoo.
Rasi kokee Ladun Majan ympäristön ladut ihanteelliseksi aloittelevalle hiihtäjälle. Mörä-Leino kannustaa kokeilemaan hiihtoa aluksi vaikkapa helpoilla jäälle tehtävillä laduilla.
– Ladun Majalle tehdään säiden salliessa hiihtomaa, jossa aikuisetkin pääsevät harjoittelemaan esimerkiksi mäkien laskua, Mörä-Leino kertoo.