Anna Savolainen käytti tiimeineen korona-ajan hyödyksi ja paketoi vuosien varrella syntyneen osaamisen digitaaliseen muotoon.
Tunteista on hyvä puhua sillä tunnetilat tarttuvat ja niillä on suuri merkitys työhyvinvointiin, jyväskyläläinen Anna Savolainen sanoo.
Hän on Sparky-hyvinvointiapin eli puhelimeen ladattavan hyvinvoinnin seuraajan toimitusjohtaja.
Ranteissa ja sormissa kannettavista seurantalaitteista on tullut nykypäiväistä biohakkerointia, mutta Sparky poikkeaa näistä ennen kaikkea siinä, että seuranta pohjaa käyttäjän omaan kokemukseen siitä ”miten minulla menee”. Lisäksi se ei ole yksilösovellus, vaan seuraa työyhteisön hyvinvointia.
– Jos olen innoissani, se huokuu ympärilleni, mutta jos olen ahdistunut tai leipääntynyt, kyllähän sekin tarttuu ja näkyy työyhteisössä.
Savolainen ja hänen yrittäjäkollegansa Jukka Tahvanainen ja Verneri Wirenius ovat Sparkyn lisäksi valmennusyritys Generoi Development Oy:n yrittäjiä. Yritys valmentaa johtamisen ja tuottavan työhyvinvoinnin teemoilla johtoryhmiä, esihenkilöitä ja työyhteisöjä. Kun korona pyyhkäisi Suomen yli, tyhjenivät hetkeksi myös kolmikon valmennuskalenterit ja tuli aikaa miettiä muutakin kuin normaaleja päivän rutiineja.
– Silloin saimme mahdollisuuden paketoida vuosien varrella syntynyt osaamisen kokonaisuus digitaaliseen muotoon ja keväällä 2022 pääsimme Yritystehtaan hautomoon edistämään Sparkyn kehitystä ja liiketoimintaa.
Ei kukaan jaksa harrastaakaan sellaista lajia, joka ei tuota hyviä fiiliksiä.
Sparkyssa kyse on ennen kaikkea tuntemuksien sanallistamisesta. Vaikka päivittäisiin sovelluksen kysymyksiin on nopea ja helppo vastata, ne saavat vastaajan oikeasti pohtimaan mielentilaansa ja vireyttään.
– Ensin opitaan tunnistamaan itse se, missä tilassa olen, sitten pureudutaan siihen mikä tähän tilanteeseen johtaa. Tunnetilaan ihminen ei voi suoraan vaikuttaa, mutta tunnetilaan johtaviin tekijöihin voi.
Savolainen sanoo korona-ajan olleen monelle haastava eristäytymisen ja etätöiden takia.
– Konttorillakaan ei ole välttämättä helppoa pysähtyä työhyvinvoinnin asioiden ääreen, mutta etänä se on usein entistä vaikeampaa.
Appi ei sellaisenaan paranna kenenkään työtilannetta, mutta sen kautta yksilön itsensä sekä esihenkilön ja tiimin on helpompi tunnistaa työssä ilmenevät haasteet samoin kuin onnistumisetkin.
Sparky-nimi juontaa kipinästä ja innostusta tarkoittavasta englanninkielen sanasta. Savolainen muistuttaa, että ajatuksena ei ole, että ihmisen pitäisi olla jatkuvasti innoissaan ja positiivisilla mielin – ihmiselämään kuuluvat matalavireisemmätkin hetket. Tärkeää on havainnoida hyvissä ajoin se, jos jollakin on jatkuvasti haasteita jaksamisen tai vaikka motivaatiovajeen kanssa.
– Työhyvinvointikyselyillä on paikkansa, mutta usein ne katsovat taaksepäin, eikä niiden kautta saa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta. Voi esimerkiksi olla, että kyselyhetkellä vastaaja on kokenut työn stressaavaksi, mutta analyysin aikaan tilanne on korjaantunut.
Pahimmillaan stressi on päässyt jatkumaan samaiset puoli vuotta ennen kuin tilanteeseen ymmärretään reagoida.
Savolainen muistuttaa, ettei loppuun palaminen synny vain liiallisesta työmäärästä vaan siihen voi johtaa yhtälailla motivoivien työtehtävien puuttuminen, liiallinen mukavuusalueella liikkuminen ja tylsistyminen.
– Ei kukaan jaksa harrastaakaan sellaista lajia, joka ei tuota hyviä fiiliksiä. Jos työstä puuttuu kipinä, johtaa se helposti leipääntymiseen.
Savolainen puhuu työn tuunaamisesta eli muokkaamisesta mielekkäämpään ja sujuvampaan malliin. Tähän löytyy avaimia omasta työskentelytapojen tarkastelusta ja joskus apua kannattaa hakea myös kouluttautumisesta ja työnohjauksesta.
– Ihmiset suhtautuvat varsin eri tavoin samoihin tehtäviin. Toiselle tietynlainen tehtävä voi tuottaa stressiä kun toinen taas innostuu siitä ja löytää motivaatiota. Jotta tiimin paras potentiaali saadaan käyttöön, on joskus järkevää esimerkiksi jakaa tehtäviä uudestaan.