Parit-näytelmä kertoo rakkaudesta kolmella eri aikakaudella. Jyväskylä on tarinan ”näyttämö”.
Kirjailija Pirjo Hassinen on jännittänyt jo useita viikkoja ja tällä viikolla erityisen paljon. Lauantaina 28.1. tulee Jyväskylän kaupunginteatterissa ensi-iltaan hänen romaanistaan dramatisoitu näytelmä Parit. Kirja sijoittuu Jyväskylään, joka on ollut Hassisen kotikaupunki vuodesta 1977 lähtien.
– Olen jännittänyt muutaman viikon niin paljon, että olen ihan lamaantunut. Olen ihminen, jolla pitäisi olla kaikki langat käsissä. Mietin paljon, millainen näytelmästä tulee, vaikka olen luovuttanut käsikirjoituksen kauan sitten ohjaajalle. Pysyttelen lestissäni, mutta mieli laukkaa, Hassinen kuvaili tuntemuksiaan viime viikon lehdistötilaisuudessa.
Hän jatkaa, että hänelle on aina elämys nähdä ihmisiä näyttämöllä.
– Nyt ajatus siitä, että näyttelijät näyttelevät sitä, mitä olen joskus kirjoittanut, on jotenkin ällistyttävä.
Kun teatterinjohtaja Marietta Kunnas oli valittu tehtäväänsä, hän halusi ehdottomasti saada lähivuosina jyväskyläläisen tarinan näyttämölle. Hän luki Pirjo Hassisen tuotannon ja vuonna 2018 julkaistu Parit nousi vahvasti esiin.
Hassiselle tuli Parit-kirjan kirjoitusvaiheessa jo unelma, että tässä tarinassa on jotain sellaista, joka taipuisi näytelmäksi.
– Eräänä päivänä Marietta soitti ja sanoi, että Parit haluttaisiin esittää teatterissa. Minulle tuli ihmeellinen tunne, että tiesin tämän. Voimakkaimmin kuin missään muussa romaanissa tuli sen ilmestyttyä tunne, että tämän kirjan elämän täytyisi jatkua, Hassinen sanoo.
Näytelmän ohjaa Jyväskylän kaupunginteatteriin useita näytelmiä ohjannut Sakari Hokkanen. Hän kertoo, että romaanin luettuaan hän oli Marietta Kunnaksen kanssa samaa mieltä, että kirja taipuu hyvin myös näyttämölle.
Teoksessa ja myös näytelmässä eletään kolmessa ajassa Jyväskylässä. Se on Grahnin sukutarina, jossa kaiken keskiössä on rakkaus. Oikeaa juuri tällaista Grahnin sukua ei ole ollut Jyväskylässä, vaan kirjailija päätyi tähän nimeen pitkän pohdinnan jälkeen.
Pirjo Hassinen kirjoitti raakaversion yksin. Sen jälkeen alkoi vuoropuhelu Sakari Hokkasen kanssa.
– Mietimme pitkään mikä on näytelmän rakenne. Pirjon versiossa näytelmässä oli 50 henkilöä ja nyt mukana on 12 näyttelijää, joista osa tekee useamman roolin. Se, että näytelmässä on kolme aikakautta teki siitä mielenkiintoisen, Hokkanen sanoo.
Pirjo Hassinen koki kirjoitusprosessin aikana senkin mitä on ryhmätyö.
– En ole aiemmin tehnyt ryhmätyötä. Se on ollut minulle kirosana. Kirjailijana minulle ei ole tullut tilannetta, että joku sanoo, että tämä pitää kirjoittaa uudelleen. Sakari on ensimmäinen, joka sen sanoi. Oli hyvä, että hän sanoi asian, sillä olin itsekin epävarma tekstistä.
Romaanin dramatisointi näytelmäksi tarkoitti myös karsintaa.
– Se tarkoittaa, että puusta karsitaan hyviäkin oksia pois, koska puu pitää saada ehjäksi. Romaani syö vaikka mitä kuin sika, mutta näytelmä ei, Pirjo Hassinen toteaa.
Rooleissa ovat muun muassa Anna Ackermann, Elina Saarela, Miko-Petteri Jaakkola, Anneli Karppinen, Anna-Maija Oka ja Hannu Lintukoski.
Lavastussuunnittelun on tehnyt Katariina Kirjavainen, pukusuunnittelun Maarit Kalmakurki, valosuunnittelun Japo Granlund, koreografian Terhi Kuokkanen, äänisuunnittelun Mika Filpus, videosuunnittelun Antti Silvennoinen sekä maskeerausten ja kampausten suunnittelun Suvi Taipale.