Jyväskyläläinen Jouko Räsänen, 78, on ollut eläkkeellä 18 vuotta. Neljä vuotta sitten hän löysi itselleen uuden harrastuksen. Kaikki alkoi siitä, kun hän katseli kierrätysmateriaaleista tehtyä näyttelyä. Hän katsoi töitä ja mietti, että kyllä hän luultavasti osaisi tehdä parempia teoksia.
Nyt Räsänen tekee kierrätysteoksiaan joka yö liki parin tunnin ajan. Aina pitää olla jokin työ kesken tai ainakin vahvasti suunnitteluasteella.
– Olen sellainen, että kaikkea pitää vähän tuunata. Ensimmäiset kierrätystyöt tein maito- ja mehupurkeista. En tiennyt silloin mitään kuumaliimoista tai muovailumassoista, ja minun piti opiskella niiden käyttöä. Se mitä teen ei ole pienoismallien rakentelua, vaan enemmän luon sadunomaisia töitä. Ne eivät ole esimerkiksi mitoiltaan täydellisiä, sillä silloin työskentely perustuisi konepiirustukseen. Olen hyvä siinäkin ammattini vuoksi, mutta askartelutyöni teen silmämääräisesti, Jouko Räsänen kertoo.
Monet hänen töistään ovat vähän vinksallaan olevia mökkejä. Piiput voivat olla vinossa kuin Röllimetsässä, ja niin on tarkoituskin.
Tämän satuluolan sisällä palaa vihreä valo. Outi Elomaa
Jouko Räsänen työskenteli vuosikymmeniä kone- ja sähkötekniikka-alalla. Osan opinnoista hän kävi kotikaupungissaan Pieksämäellä, ja jatko-opinnot Vaasassa Wärtsilän tehtaalla.
Jyväskylään hän muutti vuoden 1965 keväällä. Jyväskylän lisäksi Räsänen työskenteli työurallaan Saudi-Arabiassa, Irakissa ja Neuvostoliitossa.
Olen sellainen, että kaikkea pitää vähän tuunata.
– Olen tehnyt töitä erilaisilla koneilla ja laitteilla. Siitä tulee töihini tarkkuus. Saudi-Arabialla oli se vaikutus, että laitan moniin askartelutöihini paljon kimallusta ja värejä.
Työelämässä ollessaan hän teki vapaa-ajallaan erilaisia metallitöitä. Eteisessä on vieläkin hänen tekemänsä tukeva naulakko.
Räsänen on asunut Huhtasuon Ilona-talossa liki yhdeksän vuotta. Taloon muuttaessaan hän antoi pois tai heitti roskiin joitakin tekemiään esineitä, jotka olisivatkin mahtuneet hänen nykyiseen kotiinsa. Nyt karsinta vähän harmittaa häntä.
Jouko Räsänen pohti joskus, että hänen suvullaan ei ole vaakunaa, joten hän teki sen pääasiassa pahvista. Nyt kierrätysteos komeilee hänen kodissaan. Outi Elomaa
Monet Ilona-talon asukkaat tuovat Jouko Räsäselle säästämiään ”roskia”, sillä he arvelevat hänen keksivän niille uutta käyttöä. Hän kertoo saaneensa talossa tittelin kierrätystaiteilija.
– Kerään itsekin talteen materiaaleja, vaikka en sillä hetkellä tiedä, mitä niistä teen. Tällä hetkellä suosikkimateriaalejani ovat erilaiset pahvit, muovi ja vuorokaudessa kovettuva askartelumassa. Jäätelötikkujakin on minulla paljon jemmassa.
Räsäsen luomassa pizzauunissa on aina tuli. Outi Elomaa
Jouko Räsänen kertoo saavansa paljon ideoita luonnosta ja tv-ohjelmista. Monesti hän myös tuumailee asioita ja keksii sitten idean johonkin uuteen askartelutyöhön.
Minua on kiinnostanut jo vuosia lasin muotoilu.
Työnsä hän tekee makuuhuoneessa olevalla pienellä työpöydällä ikkunan edessä.
– Jos minulla olisi hyvä työtila, käyttäisin töissäni materiaalina metallia ja puuta. Minua on kiinnostanut jo vuosia lasin muotoilu, mutta minulla ei ole ollut mahdollisuutta kokeilla sitä. Lasinpuhallus ei minulta enää onnistuisi, mutta lasi materiaalina kiinnostaa muuten, Räsänen sanoo.
Purjelaiva on ensimmäisiä Jouko Räsäsen tekemiä kierrätystöitä. Se on tehty pahvista, tikuista ja langoista. Outi Elomaa
Syy, miksi Jouko Räsänen tekee askartelutöitään öisin, on hänen ehkä hieman erikoinen ja tarkka päivärytminsä. Hän herää noin kello 10.45 ilman herätyskelloa. Aamupuuhien jälkeen hän lähtee naapuriportaassa asuvan naisystävänsä kanssa kävelylle vajaaksi tunniksi. Aamukahvin aika on noin kello 13.
– Sen jälkeen käyn joka päivä naapurissa asuvan miehen luona vierailulla. Kello 16.30 on iltaruoka ja iltatee noin kello 21.30. Katson televisiota iltaisin puoleen yöhön asti, ja sitten alkaa askartelu, jota jatkan puoli kahteen asti. Senkin jälkeen katson televisiota puolitoista tuntia ja viimeistään kello 3.15 menee televisio kiinni ja nukahdan kahdessa minuutissa. Isäni oli myös yökukkuja. Työelämässäkin valvoin aika myöhään, mutta en ihan tällä tavalla, Räsänen kertoo arjestaan.
Viimeisin tammikuussa valmistunut askartelutyö on muistikirja, jonka kannessa on ovi. Siihenkin hän käytti muun muassa pahvia, talouspaperia ja nahkatakin napin.