Jyväskyläläisten vahvat loppukirit liigapeleissä kertovat muun muassa onnistuneesta jään ulkopuolisesta harjoittelusta.
Nopeammin. Voimakkaammin. Kovemmin. Kohti unelmaa.
JYPin takavuosien TV-mainoksessa kuultu Kari Tynin mantra on palannut monen jyväskyläläisen mieleen. Mainoksessa mestaruuskauden 2008–09 joukkue harjoittelee jään ulkopuolella tunnetuin seurauksin.
JYPin tämän kauden apuvalmentaja Ville Nieminen on sanonut, että joukkue on saanut tällä kaudella jään ulkopuolisesta harjoittelusta kilpailuetua, joka on kantanut myös vahvoihin loppukireihin liigapeleissä, jotka ovat tuoneet tukun arvokkaita pisteitä pistepussiin. Harjoittelussa isossa roolissa on täksi kaudeksi hurrikaanipaitojen junioripuolelta Liiga-joukkueen fysiikkavalmentajaksi siirtynyt Ville-Veikko Pohjanvirta.
– Uskomme, että pelin loppuja kohti olemme vahvoja. Pelitapamme vaatii hyvää fysiikkaa, ja luistin on näyttänyt kulkevan kolmen pelin viikkoinakin. Myös kehitystä tulee koko ajan, Pohjanvirta sanoo.
Emme ole missään vaiheessa pelanneet ylirasittuneina.
FysiikkavalmentajaVille-Veikko Pohjanvirta
Fysiikkavalmennusta on Pohjanvirran mukaan tehty myös hyvässä yhteistyössä, jossa esimerkiksi viikkojen rakennetta on mietitty yhdessä valmennuksen kesken.
Jään ulkopuolisen harjoittelun painopiste on kauteen valmistauduttaessa keväällä ja kesällä. Treenitukkoja ei kauteen valmistautuessa ole aiheutettu, vaan harjoittelun määrä on harkittu tarkkaan.
Kesäharjoitteluun kuului runsaasti matalatehoista harjoittelua, mutta myös laatua vaativaa kovempitehoista rasitusta. Pääasiana on ollut, että tehty työ näkyy myös jäällä.
– Harjoittelimme kovaa, mutta teimme sen fiksusti. Emme ole missään vaiheessa pelanneet ylirasittuneina, Pohjanvirta sanoo.
Kauden aikana samanlainen harjoituskuormitus ei ole mahdollista, kun pelikuorma jo itsessään kasvaa suureksi. Kauden aikana täytyy enemmän priorisoida yksittäistä ominaisuutta, jota halutaan kehittää. Useisiin asioihin panostamalla menee äkkiä metsään.
– Toki määrä riippuu myös pelaajan roolista ja kuorman määrästä peleissä. Jos pelaat seitsemän minuuttia kaksi kertaa viikossa, voit harjoitella jonkin verran. Jos pelaat kolme kertaa viikossa 20 minuuttia, välipäivät menevät palautuessa, hän selittää.
Niin sanotun superkompensaation tavoittelu on tuttu ilmiö myös jääkiekossa, ja se saavutetaan toistamalla laadukasta harjoittelun, levon ja ravinnon yhdistelmää, jolloin kehitys on maksimaalista. Kun näitä kolmea asiaa toistetaan, myös tavoiteltu kehitys tapahtuu.
Palautumista JYPissä seurataankin erinäisillä sovelluksilla, jotka liittyvät esimerkiksi unen laatuun ja sykkeisiin pelien aikana. Ravintopuolella konsultointiapua on saatu Jyväskylän yliopistolta, josta urheiluravitsemuksen asiantuntija on käynyt luennoimassa esimerkiksi makroravinteista ja siitä minkä verran hiilihydraatteja tarvitaan päivän mittaan. Vaikka jääkiekkojoukkueelliseen urheilijoita mahtuu myös yksilöllisiä ravintotottumuksia, maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle.
– Jono hierontapöydälle ja pelaajien lihasarkuus kertovat usein hyvin siitä, missä ollaan menossa. Lihasvammat ja väsymyksen kautta tulevat vammat ovat olleet vähissä. Ravintopuolella olemme hieman muuttaneet sitä, millaista ravintoa ja kuinka usein pelipäivinä tarjotaan. Perusasioita hyvin tekemällä voi ottaa kilpailuetua myös tällä saralla, Pohjanvirta taustoittaa.