Riikka Mahlamäki-Kaistinen: Päiväkoti-ikäisenä ymmärsin, ettei joulupukkia ehkä olekaan, kun tilauspukin parta oli vääränlainen. Muistan elävästi kuinka istuin pukin sylissä ja hypistelin partaa, joka muistutti materiaaliltaan päiväkodin valkoista hylje-lelua. Parta ei ollut karvainen, vaan pikemminkin paksua froteeta – ja eihän sellainen käy. Jälkikäteen olen kuullut pukin nauttineen myös lasin tai pari liikaa terästettyä glögiä, joten sekin saattoi herättää noin 5-vuotiaan minäni epäilyt aitoudesta. Seuraavana vuonna otin joulupukin vastaan laulamalla isoveljeni kanssa sohvan takaa pukkia pikkuisen solvaavia lauluja. Tuona jouluna pukiksi sonnustautui tätini, joka ei hämännyt edes hyljepukin vertaa.
Sami Rahkonen: Elettiin 1990-luvun alkua. Olin koululainen ja ymmärsin aattoillan pelin hengen. Nuorempia sisaruksia kuitenkin jännitti, sillä hän oli tulossa.
Aiempina vuosina pukki oli puhissut, liikkunut kumarassa ja pyytänyt lapsia laulamaan. Tällä kertaa kaikki oli toisin.
Pukki pelmahti paikalle reippaalla askelluksella ja kuuluvalla äänellä puhuen. Alkajaisiksi hän tempaisi säkin takaa kasettisoittimen ja kysyi, saisiko hän vähän tanssia. Sen kummemmin lupaa odottamatta pukki laittoi sen ajan hittibiisin soimaan ja näytti, kuinka Macarenan koreografia taittui partasuulta. Ja hyvinhän se taittui.
Vetreä ja nuorekas pukki painui pienen pojan mieleen. Terveiset Tepolle.
Outi Elomaa: Asuin lapsuuteni Jyväskylässä Tourulan kivääritehtaan alueella eli Kolhoosissa. Olin pieni lettipää, kun odotimme joulupukkia tulevaksi. Joulupukki tulikin, mutta ainoa muistikuva minulla on tilanteesta, että kookkaat isoveljeni kantavat kahta puolta joulupukkia ulos. Olin kauhuissani tilanteesta, ja en ollut jännitykseltäni tajunnut, että joulupukki haisee omituiselle eli hän oli aika lailla humalassa.
Lahjat jäivät jakamatta ja isäni lähti etsimään vapaana ollutta joulupukkia. Niitä olikin alueella usein monia liikkeellä, sillä kerrostaloissa oli paljon lapsiperheitä. Isäni nappasi jo kierroksensa tehneen selvän joulupukin mukaan ja lahjat saatiin jaettua.
Toinen mielenkiintoinen joulupukki vieraili meillä silloin, kun perheessä oli vasta kaksi poikaa. Enoni oli joulupukkina ja hän katsoi ajan lehmänkellosta. Veljeni olivat ihan ihmeissään koko joulun, että miten lehmänkellosta voi katsoa ajan milloin pitää mennä seuraavaan paikkaan.
