ACat & liCat -yrityksen yrittäjät tietävät, että kissatkin kaipaavat omia leluja ja virikkeitä.
”Kilppari, silakka, vinkuhiiri, tyyppi, kärmes ja kalkkaro.”
Satu-Mia ja Nipa Seväkivi luettelevat aCat & liCat-yrityksensä kissaleluja. Erilaisia nahka-, villa- ja puuvillatuotteita on satakunta ja värivaihtoehtoja toinen mokoma.
Jaloissa pyörivistä kissoista kukin vuorollaan nappaa lelun mukaan leikkiin. Ensin lelun hakee Robin, sitten Tilda ja lopulta vielä Pupu ja Tenhokin.
– Ihmisiltä kuulee kommentteja, että ei meidän kissa leiki. Usein on kuitenkin niin, ettei kissa leiki yksin, vaan se tarvitsee leikittämistä. Kyllä kissatkin tarvitsevat virikkeitä, Nipa Seväkivi kertoo.
Kissojen tavaroihin suhtaudutaan toisella tapaa kuin koirien vastaaviin. Seväkivet ovat havainneet, että on tyypillistä, että koiralle ostetaan 20 euron pallo, joka kestää leikissä lyhyen aikaa, mutta kissalle ei haluta ostaa edes parin euron lelua.
– Kissa voi leikkiä kotoa löytyvillä roskilla, Satu-Mia Seväkivi sanoo sarkastisesti.
Seväkivet tietävät, että lelut ja omat esineet ovat kissoille yhtälailla tärkeitä kuin koirille. Nipa Seväkivi näyttää puhki kulunutta lelua, joka on omalle kissalle niin rakas, ettei unikaan oikein tule, ellei sitä ole haettu viereen lelukopasta.
Satu-Mia Seväkivi muistelee, kuinka eräs nainen osti messuilta kotiin viemisiä yli 20-vuotiaalle kissalleen.
– Hän palasi ennen sulkemisaikaa ostamaan lisää leluja. Kissa oli kuulemma mennyt ihan sekaisin lelusta ja muuttunut pikkukissaksi, Nipa Seväkivi kertoo ja hymyilee.
Kissojen hyvinvointi on lähellä yrittäjien sydäntä.
Alun perin, eli noin 30 vuotta sitten, yritys oli nahkatöitä työkseen tekevän tyttöjen äidin, Marketta Avoniuksen puhdetyö. Leluja tehtiin lähinnä lahjoitettavaksi ”me burmat” -yhdistykselle. Kun käsityömestari Nipa Seväkivi alkoi myydä kissatapahtumissa valmistamiaan keramiikkakissoja, oli luontevaa ottaa myyntipöytään myös äidin tekemiä leluja.
Nykyisin lelut syntyvät pitkälti yrittäjien käsissä ja kotimaisista materiaaleista. Täytteenä toimiva villa on Niemelän luomutilalta Laukaasta, kanojen höyhenet Jyväskylästä, turkikset usein kierrätetyistä materiaaleista ja kissanminttu omasta kotipihasta. Huovutusvillan Seväkivet ostavat Latviasta, sillä suomalainen villa osoittautui liian pitkälle käsitellyksi.
Luonnonmateriaalit, kissoja miellyttävät tuoksut ja kestävyys ovat lelujen avaintekijöitä.
– Mieluummin annan kissalle pureskeltavaksi luonnonmateriaaleja kuin keinokuitua, Satu-Mia Seväkivi pohtii.
Seväkivien pihassa asuu myös pari ankkaa. Näiltä kerätään sulkasadon aikaan tippuvat höyhenet lelujen materiaaliksi. Viime aikoina ankat ovat saaneet sitkeän ihailijan, sillä pihapiirissä on pyörinyt kettu.
– Yhtenä iltana se yritti ottaa kiinni metsäkauriin ja sitten rusakon. Lopulta se tyytyi syömään maahan tipahtaneen omenan, Nipa Seväkivi kertoo.
Ankkojen majatalo on suojattu hyvin, joten kettu voi vain haaveilla ankoista kuunnellessaan niiden leppoisaa rupattelua – tai siis kaakattelua.
ACat & liCat yrityksen kissaleluilla leikkii myös monta julkkiskissaa – tai ainakin julkkiksen kissaa. Tämä johtuu siitä, että Satu-Mia Seväkivellä on tapana lähettää leluja kissaihmisiksi tietämilleen julkimoille. Esimerkiksi, nyt jo edesmenneen, muotisuunnittelija Karl Lagerfeldin Choupette-kissa sai aikoinaan lelun, joka oli varta vastan mietitty isännän tyyliin sopivaksi: Lelu oli mustaa nappanahkaa.
– Yhtenä yönä huomasin Lagerfeldin somesta, että kissan päiväkirjassa luki leikkiminen meidän lelulla. Innostuin niin, että piti herättää koko talo, Satu-Mia Seväkivi nauraa.
Yrityksen leluja löytyy myös muun muassa Tarja Halosen, Paula Koivuniemen ja Michael Monroen kotoa. Kaiken kaikkeaan aCAt & liCat-yrityksen leluilla leikkivät kissat 66 maassa.