Tien ongelmat tiedetään ja niihin pyritään etsimään ratkaisu ensi kesänä.
Jyväskylän Keljossa sijaitseva Korkeakoskentie rakennettiin aikana, jolloin tiellä oli vain muutamia omakoti- ja rivitaloja. Nykyään tien päässä on myös uusia kerrostaloja, ja liikenne on lisääntynyt tieosuudella huomattavan paljon. Korkeakoskentien varrella asuva Mika Pousi on seurannut vuosia tien liikennettä ja todennut sen muuttuneen vaaralliseksi. Nopeusrajoitus tiellä on 30 km/h, mutta kaupungin tekemän seurannankin mukaan autoilla ajetaan reippaasti ylinopeutta. Jopa 85 prosenttia liikenteestä ajaa 31–66 km/h.
Kun ajaa keskustan suunnasta Korkeakoskentielle, Alvar Aalto-museon kohdalla on aluerajoitusmerkki. Hieman myöhemmin tie jakaantuu eli vasemmalla alkaa Korkeakoskentie ja oikealla Keljonkatu.
Ennen Maailmanlopuksi kutsuttua tiukkaa rautatiesillan alittavaa mutkaa on katuun maalattu 30:n rajoituksen merkki. Lumen tultua kulunutta merkkiä on vaikea nähdä.
– Katuun maalattu aluerajoitusmerkki on muistutus nopeusrajoituksesta. Olen kysynyt kaupungin edustajalta, että eikö liikennemerkkiä voisi laittaa siihen kohtaan missä talot alkavat. Sitä ei kuulemma voi tehdä, koska museon kohdalla on jo merkki aluenopeusrajoituksesta. En ymmärrä, mikä ero on siinä, että katuun voi maalata merkin, mutta liikennemerkkiä ei voi laittaa. Liikennemerkki ei hautaudu lumeen, Mika Pousi kertoo.
Hän pitää suurena ihmeenä sitä, ettei tiellä ole tapahtunut onnettomuuksia.
Ilmeisesti ylinopeuksien ajaminen asuinalueella ei kiinnosta poliisia.
– Se, että ihmiset ajavat ylinopeutta tulee luultavasti valtaosin siitä, etteivät he tiedä, mikä nopeusrajoitus tiellä on. Liikennemerkki ja ajoratamaalaus ovat kaukana, lähes kilometrin päässä.
Kaupunki on tehnyt katuosuudella useita nopeusmittauksia eri vuosina, ja niiden mukaan tiellä ajetaan paljon ylinopeutta. Kaupunki lähettää tulokset poliisille tiedoksi.
– Ilmeisesti ylinopeuksien ajaminen asuinalueella ei kiinnosta poliisia, sillä en ole nähnyt nopeusvalvontaa tällä tiellä. Odotan kaupungilta rakentavaa ratkaisua, että nopeudet saadaan pudotettua ja tie turvallisemmaksi.
Pousi on huolissaan myös siitä, että jalankulkijat eivät kulje tiellä ”oikealla” puolella. Kun ei ole kevyenliikenteenväylää, jalankulkijan pitäisi kulkea vasemmalla puolella, jotta hän näkee vastaantulevan auton. Hän muistuttaa myös heijastimien tärkeydestä varsinkin tällä kapealla tiellä.
Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila tuntee hyvin Korkeakoskentien ongelmat, ja myös sen, miten vaikeaa niitä on ratkaista. Tie on kapea ja siihen on runsaasti pihaliittymiä.
– Vielä viime vuonna Korkeakoskentiellä oli kadunvarsipysäköintiä, ja se oli todellinen ongelma. Talvella tie tuli todella kapeaksi ja kaikki liikenne pakkautui samalle kaistalle. Pimeässä se oli erityisen vaarallista ja poistimme pysäköinnin nopeasti. Kevyenliikenteen väylä puuttuu tieltä pientä osuutta lukuun ottamatta. Maailmanlopun silta on todella vaarallinen. Viime talvena kävin kävelemässä sillä kohtaa ja se on epämiellyttävä mutka. Näkyvyys on huono, ja valtatie 9:n liikenteen ääni peittää lähestyvän auton äänen.
Toppila vahvistaa, ettei Korkeakoskentielle laiteta uutta liikennemerkkiä, vaan heti ensi keväänä tiehen tehdään uusi maalaus nopeusrajoituksesta.
– Meillä on oletus, että ihmiset katsovat liikennemerkkiä. Teemme päätökset Väyläviraston ohjeilla. Korkeakoskentie on päättyvä katu ja voi olettaa, että kadulla ajavat ovat kadun asukkaita. Heidän pitäisi tietää mikä on kotikadun nopeusrajoitus, Toppila sanoo.
Hän jatkaa, että talven aikana pitäisi saada tehtyä suunnitelma kadun tekemisestä turvallisemmaksi.
– Korkeakoskentiellä on poikkeuksellisen huono ja vanha infra. Hidastetöyssyt eivät ole auttaneet ylinopeuksien hillinnässä. Tielle pitäisi saada turvallinen kevyenliikenteen reitti, vaikka tiellä on risteäviä kohtia paljon, Toppila sanoo.