”Sanoittamiseni lähtökohtana on nousta arjen yläpuolelle.” Markus Paananen Seminaarinmäen mieslaulajista kertoo, miten laulu veistetään lentokuntoon.
Marraskuussa Ilakoivat silakat -kiertueensa käynnistävä Semmarit on mieskuoro, joka saa yleisön nauramaan ja herkistymään. Monen hauskan spiikin ja herkän sanoituksen takaa paljastuu sama nimi, jyväskyläläinen Markus Paananen.
Kuoron keskuudessa Paanasta pidetään paitsi hajamielisenä ja urheiluhenkisenä kaverina myös poikkeuksellisena sanallisena lahjakkuutena. Hänen tekstiensä hienovireinen komiikka syntyy arkisen ja ylevän yhdistämisestä.
Paanasen runokone käynnistyy yleensä jonkun säveltävän kuorokaverin pyynnöstä. Aluksi hän kuuntelee sävelmää ja antaa melodian johdattaa tunnelmaan.
– Minun mallissani kertosäe on pääroolissa. A-osat ovat palvelijoita, jotka johdattavat kohti kertosäkeen kristallinkirkasta oivallusta.
Paananen kirjoittaa sanoitukset kerralla mahdollisimman valmiiksi eikä juuri pallottele tekstiä säveltäjän kanssa. Kirjoittaminen ei aina ole vaivatonta.
– Varjoille maan -biisin sanoitukseen oli aikaa yksi yö. Lapset olivat pieniä eikä kotona voinut keskittyä. Vaimo kuskasi minut appivanhempien tyhjään taloon ja aamulla oli sanoitus valmis. Ihmeen hyvä tuli, vaikka väkisin väänsin.
Musiikkimies Paanasen omat lempikappaleet ovat useammin ”singlen B-puolia” kuin soittolistojen hittejä. Myös hänen sanoituksensa kertovat usein ilmiöistä valtavirtojen ulkopuolella.
Esimerkiksi Jalasjärven joulu on Paanasen lapsuudenkodissaan kirjoittama nostalginen kuvaus lukioajan lauantai-illoista. Se kuvaa nuoren ihmisen kaipuuta seikkailuun: lähdetään valloittamaan maailmaa ja päädytään kiertämään kylänraittia tutulla porukalla. Kuten aina ennenkin.
Paanasen tekstit kestävät hyvin aikaa. Kokoomusnuoren uni kuvaa Amerikkaa ihannoivan päähenkilön ajatusmaailmaa, ja sanoitusta on jo muokattu viidesti USA:n presidenttien vaihtuessa.
– Tunnen ylpeyttä tästä rohkeasta sanoituksesta. Ei ehkä tyylikkäin, mutta kuvaa hyvin sinisilmäistä aateuskovaisuutta, jota opiskelujen alussa ihmettelin.
Paanasen parhaimmat säkeet ovat kuin aforismeja. ”Patsaaksi ei muutu seisomalla paikoillaan, siihen jotain aivan muuta tarvitaan”, alkaa Muistomerkki -kappale.
– Tein sen tsemppilauluksi meille ujoille ihmisille. Mietin, että aikaansaaville sankareille pystytetyt patsaat ovat vain kivimöhkäleitä. Käänsin asian ja huvituin ajatuksesta, että tarpeeksi kauan tekemättömänä jököttäessään jähmettyisi patsaaksi.
Semmarien Ilakoivat silakat -syyskiertueella kuullaan Paanasen uusin kynäily Merikirje, jonka ideana on uniongelmat. Laulun sankari matkustelee yöllä huoliensa myrskyissä perjantaita odottaen ja laulaa: ”Olen mies yli laidan, olen yön Robinson. Mutta löytänyt saaren, joka luonas on.”
Millaista nostetta Semmari-runoilija odottaa loppusyksyn keikoilta?
– Variksen siivillä -sanoitustani voisin lainata: Ei sulkaa jää tästä hommasta hattuun. Variksen siivillä kun enkeli tää koittaa räpyttää, Paananen toteaa hymyillen.
Jyväskylän Paviljongissa Semmarit konsertoi torstaina 8.12.