Lauantain messuvieraat: Ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedin tarina tukee tyttöjä ja herättelee päättäjiä.
Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed kirjoittivat teoksen tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Se on myös teoksen nimi.
– Tarve tuli siitä kun tein nuorisotyötä eri kulttuuritaustaisten tyttöjen kanssa. Ymmärsin, että monet tytöt painivat edelleen samanlaisten kysymysten ja haasteiden kanssa kuin minä nuorena, Ahmed sanoo.
Ahmed on somalitaustainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeusasiantuntija. Hän on puhunut erityisesti naisten sukuelinten silpomista sekä kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan. Hän sai PENin sananvapauspalkinnon vuonna 2020. Hirvonen taas on kirjailija, toimittaja, dokumenttielokuvaohjaaja, joka käsittelee teoksissaan usein yhteiskunnallisia aiheita.
Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -teos kertoo kolmevuotiaana Mogadishusta Suomeen muuttaneen Ahmedin kasvutarinan aktiiviseksi toimijaksi. Nuoruusvuosiin Suomessa mahtuu ankaraa tyttöjen rajoittamista, syyllistämistä, sääntöjä, jotka eivät koske poikia, väkivaltaa ja vihapuhetta sekä kaiken tämän mukanaan tuomaa kipuilua ja ulkopuolisuuden tunnetta. Käytännössä tarina on Ahmedin, teksti Hirvosen.
Kirjalla on kaksi tavoitetta. Antaa tytöille samaistumispintaa ja ymmärrystä siitä, että alistamisessa kyse ei ole kulttuurista tai uskonnosta vaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta kunniakontrollista, jota ylläpitää yhteisöllisyys.
– Koen lähes yhtä tärkeäksi vaikuttamisen yhteiskuntaan ja meidän päättäjiin. Jos muutos ei tapahdu päättävissä elimissä ei tyttöjen taistelusta ole hirveästi hyötyä. On tärkeää, että päätöksenteossa mukana olevat ymmärtäisivät, että meidän yhteiskunnassa on väliinputoajia, Ahmed sanoo.
Jos haluaa muuttaa asioita, täytyy ne myös tuoda esiin.
Ujuni Ahmed
Ihmisoikeuskeskusteluun jää helposti ikään kuin sokeita pisteistä. Toisia puolustetaan herkemmin kuin toisia. Yksi syy tähän on pelko rasistisesta leimasta. Ahmedista perustelu on järjetön sillä tyttöjen alistamisessa ei ole kyse kulttuurista vaan fyysisestä ja henkisestä väkivallasta.
– En ymmärrä mistä kulttuuri-keskustelu tulee. Kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa, ei puhuta suomalaisesta kulttuurista. Miksi se olisi poikkeus kun on kysymys vähemmistöstä, hän kysyy.
Ahmed näkee, että puhetta vähemmistön oikeuksien ja tasa-arvon tukemisesta kyllä on, mutta epäkohtien edessä usein vaietaan. Hänestä valtaväestön tasa-arvo- ja feministiliikkeet eivät tavoita vähemmistön edustajien ongelmia.
– Valkoista feminismiä on kritisoitu aiheellisesti ylhäältä tulevasta valkoisen pelastajan asenteesta. mietin, onko hiljaisuus yritys välttää sitä. Jos niin on, se on askel väärään suuntaa, Hirvonen sanoo.
Hänestä aidon, keskustelun ja solidaarisuuden sijaan on pakitettu hiljaisuuteen vaikka oikeastaan muuta ei tarvitsisi tehd kuin kuunnella ja oppia.
Kun Ahmedia haasteltiin vuonna 2020 Voima-lehteen tyttöjen silpomisesta, häntä syytettiin muun muassa somaliyhteisön nolaamisesta. Toukokuussa julkaistun kirjan palaute on ollut positiivista. Sitä ovat antaneet eri taustoista tulevat naiset, päättäjät ja suomalaisten uskontoyhteisöjen jäsenet. Moni on kertonut löytäneensä samaistumispintaa ulkopuolisuudentunteesta.
– Tämä on ensimmäinen kerta kun vähemmistötaustainen, Suomessa kasvanut tyttö, avaa tällä syvyydellä ja yksityiskohtaisuudella kirjallisessa mielessä kokemustaan. Keskustelun avaus on voimakas ja toivoisin, että syntyisi yhteiskunnallista keskustelua siitä minkä asioiden pitäisi muuttua, että samassa asemassa olevat tytöt voisivat olla turvassa tässä yhteiskunnassa ja tulla kuulluiksi ja nähdyiksi, Hirvonen sanoo.
Oman tarinan kertominen pelotti Ahmedia, mutta hän koki, ettei vaihtoehtoja ollut.
– Jos haluaa muuttaa asioita, täytyy ne myös tuoda esiin.
Aiheen arkaluontoisuutta kuvaa hyvin se, että kun Hirvonen ja Ahmed etsivät kirjalle somalinkielistä kääntäjää, ei tätä löytynyt mistään.
– He pelkäsivät, että heihin kohdistuu kirjan takia vihapuheita, Ahmed kertoo.
Ongelma ratkesi lopulta siten, että Ahmed kääntää teoksen itse somaliksi. Kirjasta on työn alla myös näytelmä Kansallisteatterin isolle näyttämölle. Sen ensi-ilta on vuonna 2023.
Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed Jyväskylän kirjamessujen Päijänne-lavalla lauantaina 26.11. klo 13.30.