Taiteilija viehättyy risteilevistä verisuonista, kalvoista ja sisäelimien kiillosta.
Laura Pietiläisen Flesh without blood -näyttely Galleria Beckerissä koostuu hänen suurikokoisista maalauksistaan. Pietiläinen ammentaa töihinsä ideoita ihmiskehon sisäpuolelta. Maalaukset ovat yksityiskohtaisia sisäelimiä ja lihaa muistuttavia massoja.
Pietiläinen lähestyy aihepiiriä herkutellen maalauksissaan tekstuureilla ja väripinnoilla. Hänen teoksissaan hempeät värit kohtaavat kirkkaat lihaisat sävyt.
– Pidän pastellisävyjen ja selkeiden väripintojen kontrastista mehukkaiden punaisten ja violettien rinnalla, Pietiläinen sanoo.
Pietiläinen viehättyy orgaanisuudesta, lihan väristä, kalvoista, risteilevistä verisuonista ja sisäelimien kiillosta. Aiemmin Pietiläinen tutki paljon anatomiakuvia, mutta teema ja estetiikka ovat hänelle jo niin tuttuja, että nykyisin maalaukset syntyvät pitkälti oman mielikuvituksen tuotteina.
Pietiläinen pohtii teoksissaan usein kuolemaa, ja myös luonnon kiertokulku kiehtoo häntä. Pietiläisen maalausten massat näyttäytyvät kuin juuri irrotettuina kappaleina, tuoreina ja lähestulkoon vielä hengittävinä ruhoina, jotka höyryävät kehon lämpöä. Pietiläinen kertoo olevansa kiinnostunut tulevaisuudessa kuvaamaan myös mätänemistä.
– Olemme kaikki elossa olevaa kudosta, joka ei joskus enää tule olemaan elossa. Kuolevaisuus on taiteessani yksi kantava teema, Pietiläinen pohtii.
Ihmiskeho kiehtoo Pietiläistä, sillä siinä yhdistyvät tuttuus ja tuntemattomuus.
– Elämme kaikki kehoissamme, mutta moniko lopulta miettii, mitä sisältä löytyy ja mitä toimintoja elimistössä on. On kiinnostavaa, miten saumattomasti kaikki asiat toimivat, ja miten evoluutio on kehittänyt ihmiset, kuten kaikki muutkin eliöt ja eläimet toimiviksi systeemeiksi. Minusta on inspiroivaa, mitä kaikkea meistä löytyy ja toisaalta on vielä löytymättä, Pietiläinen kertoo.
Pietiläinen maalaa vesiliukoisilla öljyväreillä ja akryylillä. Parhaimpia hetkiä työskennellessä ovat Pietiläisen mukaan ne, kun maalaus on melkein valmis, ja siihen pääsee tekemään viimeiset kiillot, joiden ansiosta teos muuttuu kolmiulotteisemmaksi.
– Suosikkivaiheeni on viimeistely, tykkään pikkutarkasta näpertelytyöstä. Minulla on usein hervottoman kokoinen pohja, ja viimeistellessä vetelen siihen maailman pienimmillä sudilla viivoja, Pietiläinen sanoo.
Laura Pietiläinen: Flesh without blood Galleria Becker 23.11.2022 asti.