Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen kertoo, että säästöjä tehdessä on kyettävä näkemään tulevaisuuteen.
Kunnanjohtaja Linda Leinosen mukaan Laukaan kunta pysyy taloudellisesti "nipin napin nenä pinnan yläpuolella".
– Talousarvio on kunnanjohtaja vaiheessa ja nyt on mietitty sitä, onko edelleen jotain keinoja säästön tekemiseksi. Onko esimerkiksi mahdollisuutta säästää vaikka liikuntapaikkojen lämpötiloissa, voiko valaistusta säätää kyläkentillä ja onko meillä varaa pitää aikaisemman kaltaista latuverkkoa yllä.
Leinonen sanoo, että arviota tehdessä on osattava katsoa kauas. Esimerkiksi lämpötilojen lasku voi näkyä jonkin muun osa-alueen, kuten rakennusten kunnon tai harrastajamäärien, laskussa.
– Monesti puhutaan terveyden- ja hyvinvoinnin panoksen näkymisestä sairaiden määrässä. Joskus säästö on se, että panostetaan johonkin joka tuo säästöä pidemmällä aikavälillä.
Laukaassa on tehty etupainotteisesti monta energiatehokasta ratkaisua. Tähän sitoo se, että kunta on ollut vuodesta 2018 mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa. Leinonen kertoo, että pelkällä katuvalojen vaihdolla led-valoihin on säästetty 70 omakotitalon vuotuisen sähkönkulutuksen verran sähköä. Kunnassa on myös hankittu esimerkiksi ilmalämpöpumppuja ja uudet koulut on rakennettu energiatehokkaiksi.
Vaikka kunnassa on panostettu kouluihin, Leinosen mukaan edelleen löytyy pisteitä, joissa tilat pullistelevat ja vaativat erityishuomiota. Tilaongelma koskee myös väistötiloissa toimivaa kunnantaloa. Pohdinnan alla on sekin, onko tulevaisuudessa ylipäätänsä tarvetta yhdessä pisteessä toimivalle kunnantalolle.
– Vaikka Laukaa on nyt muuttovoittoinen paikkakunta, täälläkin syntyvyys laskee. Sekin mietityttää, onko koulukiinteistöjen ja varhaiskasvatuksen tarve vaikka kymmenen vuoden päästä sama kuin nyt. Voisiko tilatarvetta tukea siirrettävillä moduuleilla, jotka liikkuvat pysyvän koulurakennuksen lisätilasta aina sinne missä painetta tilalle on.
Leinonen summaa, että kun talous on tiukka, on löydettävä uusia tapoja ajatella.
Uusia ajattelutapoja tuo myös se, että Sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito siirtyy vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.
– En sano, ettei kuntien tarvitsisi edelleen panostaa terveyteen ja hyvinvointiin, tietysti pitää, sillä nämä ovat kaikkien meidän yhteisiä ihmisiä, mutta hyvinvointialue on nyt se, joka maksaa korvaavasta toiminnasta.
Leinonen kertoo, että hyvinvointialueen kanssa on käyty keskusteluja raja- ja yhdyspinnoista, joissa molemmilla on vastuu kuntalaisista.
– Me olemme tietysti kaikkien kuntalaisten palveluista kiinnostuneita, mutta erityispiirteitä on lapsissa ja perheissä. Harva ymmärtääkään miten paljon Laukaassa on lapsiperheitä. Emme ole syyttä suutta laittaneet reilua sataa miljoonaa kymmenessä vuodessa koulukiinteistöihin, Leinonen sanoo.
Kunnan vetovoimaisuutta pikkulapsiperheiden keskuudessa kuvaa se, että syksyllä koulunsa aloittaneita lapsia oli 40 prosenttia enemmän kuin mitä näiden syntymävuonna syntyi Laukaassa. Lapsiperheystävällinen kunta houkuttelee myös yrittäjiä ja työntekijöitä.
– Työllisyyden hoidossakin on tärkeää tehdä hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta elinkeinopalveluiden yhtenä työkaluna on se, että meillä on hyvin tarjolla työvoimaa.