Keski-Suomen museossa ollaan muinaisten sivilisaatioiden jäljillä. 1800-luvulla egyptomania valtasi suomalaiset, minkä johdosta useita tutkimusmatkailijoita suuntasi Lähi-itään.
Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely Keski-Suomen museossa kuljettaa tuhansien vuosien takaisten sivilisaatioiden jäljille ja tarjoaa mahdollisuuden nähdä harvoin esillä olleita arkeologisia esineitä.
Näyttely kertoo suomalaistutkijoiden panoksesta muinaisen Lähi-idän tutkimukseen, ja esittelee esimerkiksi nuolenpääkirjoitusta tutkineen Karl Fredrik Enebergin sekä antropologi Hilma Granqvistin.
Näyttelyyn saatiin esille Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin kuuluva 3000 vuotta vanha kauniisti säilynyt puinen sarkofagi, joka on tiettävästi aikoinaan valmistettu Ankhefenamun-nimiselle Karnakin temppelin virkamiehelle. Suomalainen tutkimusmatkailija Georg August Wallin hankki sarkofagin Egyptistä. Sen matka Suomeen kesti kaikkiaan 12 vuotta, sillä kulku pysähtyi muun muassa Krimin sodan vuoksi.
Ehkä muumio alkoi haista.
Rick Bonnie
Wallin hankki sarkofagin muumioineen, mutta Suomeen se saapui tyhjänä. Museologian yliopistonlehtori Rick Bonnie sanoo, ettei ole varmuutta siitä miksi tai minne muumio katosi.
– Teorioita on kuitenkin useita: ehkä ihmiset pelkäsivät muumiota tai mahdollista kirousta, tai ehkä muumio alkoi haista. On arveltu, että muumio on heitetty jossain vaiheessa mereen, Bonnie kuvailee.
Museoviraston kokoelmissa ja museoissa ympäri Suomea on runsaasti Lähi-idästä peräisin olevia esineitä. Osa esineistä on säilynyt ikäänsä nähden hämmästyttävän hyvin. Tällainen on esimerkiksi lähes alkuperäisessä kunnossa oleva, arviolta 2500 vuotta vanha savisylinteri, jonka ympärillä on nuolenpääkirjoitusta.
Esineillä on aina kaksi tarinaa, kiinnostavaa on sekä missä käytössä ne ovat aikoinaan olleet, ja toisaalta miten ne ovat päätyneet Suomeen. Näyttely herättelee myös miettimään millaisia seuraamuksia ryöstökaivauksilla ja esineiden laittomalla maastaviennillä on. Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Saana Svärd sanoo, että aikoinaan tutkimustyötä tehtiin puhtaasti länsimaisesta näkökulmasta. Lisäksi ajateltiin, että esineet ovat paremmassa turvassa, kun ne kuljetetaan pois Lähi-idästä. Sodat ja levottomuudet ovat kuitenkin tuhonneet arvokkaita esineitä säilytyspaikasta riippumatta.
– Näyttelyssä olevat kaksi shabti-veistosta ovat Viipurin museon laajan egyptiläisen kokoelman ainoat esineet, jotka saatiin pelastettua toisen maailmansodan aikaisesta tuhosta, Svärd kertoo.
Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään Keski-Suomen museo 1.1.2023 asti.