Kekri oli aikaisemmin iso loppusyksyn juhla, jossa ruualla oli tärkeä rooli. Sen jälkeen maaseudulla siirryttiin talven viettoon.
Suomessa juhlittiin aiemmin kekriä lokakuun loppupuolella ja marraskuun alussa. Varsinaista päivää kekrijuhlille ei kalenterissa ollut. Jyväskylässä on mahdollisuus juhlistaa vuoden pimeintä aikaa Könkkölän kekrijuhlassa tulevana lauantaina 5.11. kello 10–17.
– Kekriä on juhlittu Suomessa jo ennen 1000-lukua. Paikoin se oli iso juhla vielä 1900-luvun alussa, jopa joulua tärkeämpi. Kekri ajoittuu sadonkorjuun päättymisen ajankohtaan ja samalla on juhlistettu, että vuodenaika vaihtuu totaalisesti. Pimeä ja kylmä vuodenaika alkaa. Kekri oli yhteisöllinen juhla, jossa ruoka oli merkittävässä osassa. Kekrin aikaan kaikki maasta saadut raaka-aineet olivat tuoreita. Seuraavaksi raaka-aineet piti säilöä ja ravinto oli erilaista sen jälkeen, Green Care -keskus Könkkölä ry:n toiminnanjohtaja Marjut Rautiainen kertoo.
Kekrin juhlinnassa on ollut myös teatraalisia elementtejä. Jonakin aikakautena on kierretty talosta taloon, ja kekripukkikin saattoi käydä vierailulla.
– Kekrijuhlan voisi sanoa olleen irrottelujuhlan eli juhlittiin kunnolla ennen kuin pimeä aika alkoi. Talvella ulkona liikkuminen ja kyläily oli paljon vähäisempää.
Kekriä on juhlittu Suomessa jo ennen 1000-lukua.
Kristinusko alkoi vaikuttaa pikkuhiljaa kekriperinteeseen ja sitä alettiin pitää pakanallisena juhlana. Marjut Rautiainen sanoo, että monissa muissakin kulttuureissa on ollut ja on edelleen sadonkorjuun juhla.
– Ihmiset ovat kiinnostuneita kekristä. Se voisi olla sellainen juhla, jonka perinteen voisi elvyttää yhdeksi vuoden juhlista, Rautiainen toteaa.
Könkkölässä juhlittiin viime syksynä ensimmäistä kertaa kekriä. Mukana oli lähiseudun yrittäjiä ja tuottajia, samalla tavalla kuin tänäkin vuonna.
– Kävijöiden kiinnostus oli jo viime vuonna kova. Ihmisillä ei ole vielä joulukiireitä ja he ehtivät hyvin tulla tapahtumaan.
Tänä vuonna on tarjolla muun muassa erähetkiä, tuotemyyntiä, yritysesittelyjä, työpajoja, ratsastusretkiä ja ohjattu luontoyhteyskävely.
Tapahtuman päättää kekripukin poltto ranta-alueella kello 16.30 alkaen.
– Kekripukilla on tärkeä merkitys kekrijuhlassa. Könkkölässä voi sisällä kirjoittaa lappuseen mieltä painavan murheen tai toiveen. Lappu upotetaan kekripukin sisään ja paperit poltetaan. Murheesta voi päästää irti polttamalla sen, ja toiveet puolestaan lähtevät lentoon tulen mukana, Marjut Rautiainen kuvailee.
Tapahtuma on osa ”Kestokulttuuria kohti kylillä ja keskustoissa” -kehittämis- ja investointihanketta.