Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kreetta Ahonen piti yrittäjyyttä kymmenen vuotta sitten järkevänä ratkaisuna, ei riskinä.
Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry täyttää tänä vuonna 75 vuotta. 19.9.1947 yksityisyrittäjänaiset tapasivat toisiaan Jyväskylässä ja siitä sai alkunsa keskisuomalainen naisyrittäjien oma yhdistys. Mukana oli heti noin sata naista.
– Kun ajattelen Suomea ja kansaa 75 vuotta sitten, niin olihan se vaikeaa aikaa. Suomalaiset ovat silti olleet aina edelläkävijöitä. Meillä on ollut rohkeutta tarttua asioihin ja tehdä töitä. Sotien jälkeen maksettiin sotakorvauksia, ja voi vaan kuvitella, kenellä oli suuri vastuu monessa asiassa. Menneisyydessä on monia asioita, joissa on juuret varsinkin naisyrittäjyydelle. Silloin on tarvittu paljon rohkeutta, että on ryhtynyt yrittäjäksi, Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kreetta Ahonen kertoo.
Hän oli kymmenen vuotta sitten Citymarketissa töissä. Kahden lapsen syntymän jälkeen hän alkoi miettiä, että voisiko työelämä olla jotain muutakin. Pohdinnan jälkeen hän sanoi itsensä irti ja meni yrittäjäkurssille.
– Sanoin, että haluan tuoda markkinoille maailman hauskimmat heijastinliivit. Siitä lausahduksesta meni tasan vuosi, kun tuotteet lanseerattiin. Tarvitsin sen ajan, että sain rakentaa oman näköistä yrittäjyyttä. Monet tulivat sanomaan, että älä vaan sano itseäsi irti vakityöstä. Jos en usko itseeni, miksi kukaan mukaan uskoisi. Moni sanoi myös, että yrittäjyys vaatii rohkeutta, mutta koin, että se oli ainoa järkevä teko siinä elämänvaiheessa.
Tällä hetkellä Kreetta Ahosen elämässä on kolme yritystä. Heijastinliivejä valmistava ja myyvä Vinkee, korona-aikaan perustettu virtuaalisia tapahtumia järjestävä yritys sekä uusimpana ruoka-alan yritys Meggua.
Meillä on ollut rohkeutta tarttua asioihin ja tehdä töitä.
– Meitä on kahdeksan hengen porukka, joka tekee virtuaalisia messutapahtumia. Järjestämme tapahtuman Kässämessut netissä, ja joulukuussa on tulossa messut kymmenettä kertaa. Kässämessut netissä kokoaa virtuaaliseen messuhalliin suomalaista käsityötä, Suomessa valmistettuja tuotteita sekä materiaaleja ja tarvikkeita. Mukana on satoja käsityöyrityksiä ja parhaimmillaan Facebookn virtuaalisessa messuhallissa on 68 000 kävijää. Minun roolini on olla virtuaalinen juontaja ja tapahtuman keulahahmo, Kreetta Ahonen kertoo.
Vaikka erilaisia tapahtumia ja messuja on tänä vuonna jo järjestetty, moni käsityöalan yrittäjä kokee tapahtuman verkossa hyväksi vaihtoehdoksi. Asiakkaat voivat tulla helposti tutustumaan tuotteisiin ja ostoksille eri puolilta Suomea ja jopa eri puolilta maailmaa.
Kreetta Ahonen sanoo, että hänen aikansa puheenjohtajana ei ole ollut ihan tavallinen kausi. Hän kokee tehtäväkseen olla kasassa pitävä ja eteenpäin vievä voima.
– Keski-Suomessa ollaan eteenpäin meneviä ja yhdistyksessämme on mukana keskimäärin nuorempaa väkeä kuin muualla Suomessa. Yhdistystoiminta on murroksessa, on kyseessä millainen yhdistys tahansa. Olemme herättäneetkin keskustelua siitä, millaista yhdistystoiminta on. Olemme kaukana ajoista, jolloin asioita tehtiin talkoilla. Nyt ihmisten ajankäyttö on erilaista ja vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt.
Sosiaalinen media ja viestintä ovat Ahosen mukaan yhdistyksen vahvuuksia yrittäjänaisten verkoston lisäksi.
– Näiden ansiosta yhdistys voi hyvin. Jäsenmäärä on jopa noussut ja olemme elinvoimainen yhdistys. Yrittäjissä on paljon yksinyrittäjiä, ja silloin oma porukka on tärkeä. Joskus on tärkeää mennä vaikkapa yhdessä lounaalle ja keskustella asioista.
Tasa-arvoa ajatellessaan hän ei halua nähdä, että yrittäjyydessä olisi sääntöjä tai ennakkoajatuksia sukupuolen mukaan.
– Tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää. Esimerkiksi kulut äitiydestä menevät naisen työnantajalle. Tämä olisi yksinkertainen asia muuttaa.
Keski-Suomen Yrittäjänaiset juhlivat 5.11. 75-juhlagaalassa, jossa julkistetaan Vuoden keskisuomalainen yrittäjänainen.