”Tää on meidän juttu – meidän elämäntapa”
Pariskunta Ulla Huttunen ja Arto Salminen osti 12 vuotta sitten Korpilahden satamasta vanhan rakennuksen ja perusti siihen kaupan ja gallerian. Kaupan nimeksi annettiin Emalipuu, sillä Huttunen on emalitaiteilija ja Salminen puuntyöstämisen käsityöläinen. Rakennuksen yläkerta ristittiin Höyry-galleriaksi. Nimi juontaa siitä, että rakennus toimi aikoinaan paikalla sijainneen höyrysahan voimalaitoksena. Sahatoiminta alueella loppui jo 1920-luvulla.
Osa arveli aluksi pariskunnan suunnitelmia uhkarohkeiksi. Vuodet ovat kuitenkin näyttäneet, että taiteella on vetoa Korpilahdellakin.
– Ysitieltä tulee paljon vakituisia ohikulkijoita, Salminen sanoo.
Galleria ja kauppa eivät siis pyöri paikkakuntalaisten turvin, vaan sinne saavutaan kaukaakin. Kesäisin myös vesiteitse.
Vaikka korona ravisteli monen yrittäjän arkea, Huttunen ja Salminen pitivät paikkansa auki myös epidemian synkimpinä hetkinä.
Rakennus markkinoi hyvin itse itseään.
– Kaikkihan me säikähdettiin koronaa, mutta vaakakupissa painoi se, että emme halunneet perua jo sovittuja näyttelyitä. Lisäksi oma toimeentulo nojasi suoraan siihen, että paikka on auki, Huttunen sanoo.
Kauppaan hommattiin lisäpleksit, kävijämäärää laskettiin tarkkaan ja käytössä olivat maskit ja käsidesit. Koronavuodet osoittautuivat lopulta Höyrylle erityisen suotuisiksi, sillä kävijämäärät olivat paikan parhaita.
– Kotimaanmatkailu kasvoi ja lähipaikat alkoivat kiinnostaa ihmisiä, kun he joutuivat pakosta miettimään löytyisikö kotimaastakin kivoja poikkeamispaikkoja.
Gallerian näyttelykalenteri on avattu jo vuodelle 2024 ja kyselyjä tulee sekä ympäri Suomen, että kansainvälisiltä tekijöiltäkin.
– Rakennus markkinoi myös hyvin itse itseään. Kun taiteilija poikkeaa katsomaan toisen taiteilijan näyttelyä, hän saattaa ihastua tilaan ja ottaa yhteyttä omaa näyttelyä ajatellen, Huttunen kertoo.
Tämä pitää varmasti paikkansa. Näyttelyiden taiteilijoita haastatellessa keskustelu siirtyy melkein poikkeuksetta tilan komeuteen. Harvassa ovat ne galleriat, jonne pääsee veneellä ja voi teoksia ripustaessa pysähtyä ihailemaan Päijännettä.
Huttunen ja Salminen eivät päätä yksin tulevista näyttelyistä, vaan näyttelytyöryhmä käy läpi hakemukset ja valikoi niistä paikkaan ja sen profiiliin sopivat. Punaisena lankana on pidetty poikkitaiteellisuutta ja näyttelyiden moninaisuutta. Esillä on ollut taidetta öljyvärimaalauksista hopeatöihin, valokuvista keramiikkaan ja huonekalusuunnittelusta installaatioihin.
Kauppa ja galleria vievät aikaa omasta taiteellisesta työstä. Huttunen tunnustaa, että välillä tämä on tuntunut vaikealtakin, mutta toisaalta usein tulevia emalitöitä voi suunnitella muiden töiden ohessa mielessä ennen varsinaista toteutusta. Salmisen kohdalla työskentely vaatii enemmän aikaa. Se sisältää kaiken lähipuiden hankkimisesta kuivattamiseen, sorvaamiseen ja viimeistelyyn.
– Mutta tää on meidän juttu. Meidän elämäntapa, Huttunen sanoo.
Salminen nyökkää rinnalla. Näin on.
Emalipuu-kauppa ja Höyry-galleria ovat aina tammikuun ajan kiinni, jotta pariskunnalla on paremmin aikaa keskittyä omiin töihin.