Suomalaiset ovat laiskoja harjaamaan hampaitaan – varsinkin miehet pesevät hampaat vain kerran päivässä

Välipalojen välipalat vaikuttavat paljon hampaiden kuntoon.

Suomessa lapset käyvät ensimmäisen kerran hampaiden tarkistuksessa usein jo ennen kuin heillä on hampaita. Päivähoidossa ja koulussa opetetaan oikeaa hampaiden pesutekniikkaa eli perusta suun terveydelle on vahva. Silti suomalaiset ovat keskimäärin laiskoja hampaiden harjaajia.

– Esimerkiksi Pohjoismaista suurimassa osassa maita hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä. Varsinkin pojat ja miehet harjaavat Suomessa hampaansa vain kerran päivässä. Hampaita ei harjata useinkaan huolella, ja sitä kautta tulee iensairauksia ja reikiintymisiä. Nykyään on huomattu entistä selvemmin se, miten paljon suun sairaudet vaikuttavat yleisterveyteen, uusimpana yhteys Alzheimerin tautiin, hammaslääkäri Minna Marttila kertoo.

Hän työskentelee Jyväskylän kaupungilla Korpilahden hammashoitolassa.

Marttila jatkaa, että suun sairaudet etenevät hitaasti. Se luo harhan, että jos jätän aina välillä hampaat harjaamatta, se ei ole vahingollista.

– Koronan jäljiltä on hammashoidossakin hoitovelkaa. Itsehoidolla eli harjaamalla kaksi minuuttia fluorihammastahnalla saa ison terveysvaikutuksen. Hampaiden harjaus on kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävää. Hampaiden harjaus on hoitoa, paikkaus ja muu hoito on vaurioiden korjaamista.

Suomessa järjestetään lokakuussa kolmatta kertaa Koko Suomi harjaa-kampanja. Se on muun muassa Hammaslääkäriliiton esiin tuoma some-kampanja, jolla pyritään vähentämään hampaiden reikiintymistä kaikkialla maailmassa.

Vanhempien vastuu on iso ja isät ovat roolimallina pojille.

Hammaslääkäriliiton mukaan laiska hampaiden pesu koskee varsinkin suomalaisia nuoria.

Erityisen huolissaan Minna Marttila on siitä, että nykyään suositaan välipalojen välipaloja eli nuoret syövät tai juovat päivän aikana hyvin usein. Se on hänen mielestään erityisen rasittavaa hampaille.

– Ihan pienten lasten hampaiden pesu voi sujua hyvin. Uhmaiässä lapsi saattaa vastustaa hampaiden pesua ja aikuinen antaa periksi siinä tilanteessa. Vähän myöhemmin ajatellaan, että kun lapsi pärjää koulussa, onnistuu häneltä hampaidenkin harjaus. Pieni lapsi ei osaa pestä hampaitaan kunnolla ja vanhempien tehtävä on tarkistaa pesutulos. Vanhempien vastuu on iso ja he ovat roolimallina varsinkin pojille. Tytöillä hampaiden pesuun liittyy enemmän sitä, miltä he näyttävät ja tuoksuvat.

Minna Marttila toivoo, että esimerkiksi somessa olisi harjauksen tärkeydestä puhumassa sellaisia henkilöitä, joita nuoret ihailevat.

– Suomessakin on somessa paljon ihmisiä, joilla on kauniit hymyt. He pystyisivät olemaan somekanavilla roolimallina ja puhua nuorten kieltä. Tiedän miten puhun asiasta, mutta miten saisi puhuttua ne tavallaan nuorten kielellä, se on haasteellista.

Marttila jatkaa, että varsinkin nuorille on hyvä antaa myönteistä palautetta, jos he ovat hoitaneet hampaansa hyvin.

– Kiitän usein siitä, kun asiakas on pessyt hampaat hyvin. Siitä tulee kaikille hyvä mieli. Pyrimme kaikessa hoidossa siihen, ettei nolostuteta asiakasta. Harjausopetus ei ole opetusta kuin ihan pienille lapsille. Muuten se on neuvontaa ja vinkkien antamista hampaiden pesuun. Hampaistoon on voinut tulla vuosien aikana muutoksia poistojen tai hampaiden puhkeamisen takia.

Minna Marttila suosittelee käyttämään sähköhammasharjaa, vaikka tarkasti harjaamalla saa perinteiselläkin hammasharjalla puhdasta aikaan.

– Sähköhammasharjan pitää antaa olla tarpeeksi kauan yhden hampaan kohdalla eri pinnoilla. Esimerkiksi lapsille tai vanhemmalle väelle voi olla helpompaa pestä sähköhammasharjalla. Sillä pesee helposti takahampaatkin.

Marttila mainitsee Maria Veitolan tv-ohjelman Yökylässä.

– Se on äärimmäisen hyvä ohjelma, kun siinä pestään illalla hampaat vieraan kanssa. Suomalaisissa tv-sarjoissa tai elokuvissa ei pestä kovinkaan usein hampaita.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut