Agatha Christie on kirjoittanut näytelmän, jota on kiitetty nimenomaan taitavasta huijauksesta. Jokainen kahdeksasta roolihenkilöstä vaikuttaa vuorotellen syylliseltä.
Jyväskylän kaupunginteatterissa vietetään tänä vuonna juhlavuotta. Vuoden 1952 lokakuussa sai Nottinghamissa ensi-iltansa näytelmä Hiirenloukku ja saman vuoden marraskuussa se tuli näyttämölle Lontoossa. Sen jälkeen Agatha Christien näytelmästä on tullut maailman pisimpään esitetty näytelmä. Vain koronavuodet ovat tehneet katkoksen esityksiin. Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa Hiirenloukku on ensimmäistä kertaa. Jyväskylän Huoneteatteri teki vuonna 1978 Hiirenloukun.
Teatteriohjaaja Anssi Valtonen on halunnut säilyttää näytelmän 50-luvun hengen myös kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Hän sanoo, että se mikä oli hyvää 70 vuotta sitten, on hyvää nytkin. Ajatusta tukevat myös Karmo Menden suunnittelema lavastus ja puvustus.
– Agatha Christie on kirjoittanut paljon ja tämä on tunnetuin niistä teoksista, joissa ei ole roolihahmoina Hercule Poirot tai Neiti Marple. Dekkarinäytelmä on kiehtova genre. Murha on kamala asia, mutta siitä on tehty tavattoman paljon viihdettä. Meillä toteutus on vanhanaikainen lähtien siitä, että näyttelijät eivät käytä mikrofonia. 15 vuotta sitten se oli draamoissa normaalia, mutta nykyään käytetään koko ajan mikkejä, Anssi Valtonen kertoo.
Mikittömyys tuo omat haasteensa näyttelijöille, jotka ovat tottuneet siihen, että äänimies voi vahvistaa heidän ääntään.
– Vanha ohje näyttelijälle on, että puhu kuuluvalla äänellä katsomoon päin. Tätä noudatamme nyt hyvin pitkälle. Alussa piti välillä ohjeistaa, mutta nyt se sujuu jo loistavasti.
Miljöö ei myöskään ole nykydekkareille tyypillinen synkkä, vaan tunnelmaltaan kotoisan lämmin. Nykyajan vinkkelistä se on myös nostalginen aikamatka paikkaan, jossa ei ole kännyköitä eikä muuta nykyteknologiaa. Rikosta tutkivan poliisin tärkeimmät työvälineet ovat kynä ja lehtiö.
Anssi Valtonen kuvailee, että Hiirenloukku on hyvin brittiläinen näytelmä, mutta siinä on kuitenkin jotain hyvin universaalia. Hiirenloukku on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle ja sitä on esitetty paljon eri puolilla maailmaa.
– Henkilöhahmojen tyypittely tuo näytelmään ilmaa ja huumoria. Christie on luonut näytelmän roolihahmoihin jännitettä ja jokainen heistä voisi olla murhaaja. Kirjailijaa on kiitetty tässä näytelmässä nimenomaan taitavasta huijauksesta, Valtonen toteaa.
Hiirenloukkuun liittyy myös hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta. Kuka on murhaaja on säilynyt salaisuutena jo 70 vuotta heille, jotka eivät ole vielä katsoneet näytelmää. Anssi Valtonen sanookin, että näytelmän lopussa esitetään katsojille toive, etteivät he kerro syyllistä eteenpäin.
Vaikka näyttämö on valoisa ja roolihahmot hieman koomisia, jännittävä näytelmä ei sovi pienille lapsille.
Näytelmässä on kahdeksan näyttelijää: Anna-Maija Oka, Sami Ulmanen, Miko Petteri Jaakkola, Piia Mannisenmäki, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Asko Vaarala ja Markus Virtanen.
Näyttelijä Asko Vaarala totesi avoimessa lehdistötilaisuudessa, että hänen rooliaan on ilo tehdä, koska se on vahvasti näyttelijän perustekemistä.
Piia Mannisenmäki jatkoi, että tekstistä ja roolihamosta löytyy koko ajan uusia puolia, ja, että hienoon tekstiin voi luottaa.
Jyväskylässä päästään murhakartanoon lauantaista 24.9. alkaen.