Hybrididemari, tennaripoika ja USA:n politiikan asiantuntija

Muuramelainen Jani Kokko asteli julkisuuteen tennarit jalassa. Nyt hän johtaa hyvinvointialuevaltuustoa.

Muuramelaista Jani Kokkoa, 34, voisi sanoa oikeisto- tai hybrididemariksi. Hän kannattaa yhdysvaltalaista yrittäjyyskulttuuria, korostaa myös yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja vierastaa veronkorotuksia vakiovastauksena rahoitusvaikeuksiin.

Kokon näkemykset poikkeavat perusdemarista, mutta äänestäjät ovat osoittaneet, että hybridille on kysyntää. Kokko on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olla mukana politiikassa jo yli 10 vuotta. Hän vaikuttaa Muuramen kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja ihmisoikeuksia sekä demokratiaa puolustavan Euroopan neuvoston kongressissa.

Poliittisen läpimurtonsa hän teki tammikuun hyvinvointialuevaaleissa, kun Suomeen valittiin ensimmäistä kertaa päättäjät uudelle hallinnon tasolle vastaamaan sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä maakunnissa. Sote-vaaleissa Yhdysvaltain-politiikan asiantuntija Kokko sai kuudenneksi eniten ääniä Keski-Suomessa. Kannatus ja puoluetovereiden tuki teki Kokosta aluevaltuuston puheenjohtajan.

Poliittista läpimurtoa edelsi Kokon murtautuminen suomalaisten koteihin television kautta, kun hän kommentoi Ylen erikoislähetyksessä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin virkaanastujaisia. Esiintyminen muistetaan paitsi väitöskirjatutkijan asiantuntevasta kommentoinnista myös hänen jalassaan olleista Muurame-tennareista.

– Sosiaalisessa mediassa pohdittiin, voiko asiantuntija esiintyä Ylen lähetyksessä tennarit jalassa. Tyyliasiantuntija totesi, että kyllä voi, Kokko naurahtaa.

Esiintyminen poiki Kokolle lisänimen ”tennaripoika”, jota hän käyttää nykyään itsekin. Muuramen vaakunasta tutun suomuuraimen käyttöoikeutta tennareissa on sittemmin tutkittu jopa kuntalain kautta, mutta huomautettavaa ei löytynyt. Kunta sen sijaan sai valtakunnallista huomiota.

Nuorelta demarilta on kysyttävä pääministerin juhlimisesta, vaikka keskustelu on jo siirtynyt kohusta kehysriiheen. Kokko tapasi puolue- ja ikätoverinsa pääministeri Sanna Marinin tiistaina 16. elokuuta, kun Marin vieraili Jyväskylässä. Seuraavana päivänä julkisuuteen tulivat videot pääministerin juhlinnasta.

Olisi ihanaa, jos olisi joku rinnalla.

– Ajattelin ensin, että aijai, Sanna, voisi harkita tarkemmin, että kannattiko antaa kuvata.

Median toiminta sai kuitenkin Kokon tukemaan Marinia sosiaalisessa mediassa.

– Media lähti aivan laukalle ilman näyttöä huumeista. Se, miten Yle ja Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta ja kohteli pääministeriä uutisissa, oli pöyristyttävää. Journalismin periaatteet unohdettiin täysin, Kokko toteaa.

Kokko on edelleen sitä mieltä, että kamerat olisi kannattanut pitää pois juhlista, mutta hän ei paheksu pääministerin juhlintaa.

– Kun 36-vuotias nuori nainen on johtanut Suomea kahden kriisin keskellä, ensin tulee pandemian ja sitten naapuri aloittaa sodan, hän saa puolestani juhlia ystävien kanssa ja nauttia mietoja alkoholijuomia, vaikka vähän väkevämpiäkin. Työnsä hän on kuitenkin tehnyt hyvin, Kokko toteaa.

Kokko arvelee, että hänestäkin on olemassa tanssivideoita.

– Viimeksi tuli humpattua ystävän kanssa Tapiola-festivaaleilla elokuussa.

Jani Kokko asuu omakotitalossa Muuramessa. Lemmikkieläimiä ei ole eikä Kokko aio niitä hankkia.

– Tykkään kyllä rapsutella eläimiä, hän tarkentaa.

Kumppani oli, mutta hän ei halunnut sitoutua, joten Kokko on nyt sinkku.

– Olisi ihanaa, jos olisi joku rinnalla. Se auttaisi jaksamaan tässä työssä. Yksin on myös yllättävän tylsää edustaa milloin missäkin tilaisuudessa, hän toteaa.

Kokko on perheen ainoa lapsi. Hänen isänsä menehtyi kymmenen vuotta sitten. Kokon äiti on tehnyt pitkän uran kirjanpitäjänä. Hän seuraa aktiivisesti poikansa esiintymisiä ja antaa niistä palautetta.

– Äidin mielestä joskus töksäytän ajatuksia liikaa.

Erityisen tärkeä rooli Kokon elämässä on kummipojalla.

– Meissä on kummipojan kanssa vähän samoja luonteenpiirteitä. Hän on välillä vähän tuumailija.

Terveyspalvelut puolen tunnin päässä

Sami Rahkonen

– Näytät kaverilta, jota kiinnostaa, miten verorahoja käytetään, totesi sosiaalidemokraattien aluevaaliehdokas Jani Kokko tammikuussa Kuokkalan liikekeskuksen edustalla ja ojensi vaalimainoksen. Äänet riittivät hyvinvointialueen valtuustoon, ja nyt muuramelainen Kokko toimii sen puheenjohtajana. Miten niitä veroeuroja nyt sitten käytetään?

– Mahdollisimman tehokkaasti, Kokko vastaa elokuussa noin 40 astetta lämpimämmissä olosuhteissa.

Kokko ajaa sote-palveluihin korkeintaan puolen tunnin saavutettavuutta ja on valmis karsimaan terveydenhuollon verkostosta, jotta jäljelle jäisi nykyistä monipuolisempia terveydenhuollon yksikköjä. Hän korostaa, että kuntarajat on unohdettava ja Keski-Suomi nähtävä yhtenä kokonaisuutena.

– Miksi pohjoisesta Keski-Suomesta pitäisi ajaa Novaan, kun Äänekoskella on monipuolinen sairaala? Jos kuntarajan omalla puolella terveyskeskuksessa lääkäri käy kerran viikossa ja naapurikunnan puolella lääkäri on paikalla viitenä päivänä viikossa, ei molempia keskuksia kannata pitää, hän sanoo.

Puolen tunnin matkan saavutettavuutta Kokko pitää kohtuullisena.

– Prismaan tai Citymarkettiin ollaan valmiita matkustamaan kolmekin varttia, mutta terveysaseman pitäisi olla vieressä. Terveysasemalla toivottavasti joutuu asioimaan kuitenkin harvemmin.

Kokon mukaan terveydenhuollon palveluverkon suunnittelu käynnistyy, kun hyvinvointialueet aloittavat kunnolla toimintansa.

– On rehellistä tunnustaa, ettei nykyinen rahoitus ja henkilöstö mahdollista nykyisenkaltaista palveluverkkoa.

Uuden hallinnon tason perustaminen on ollut työlästä. Eteen on tullut paljon myös käytännön asioita, kun kaikki on aloitettu puhtaalta pöydältä. Käynnistysvaiheessa kokoukset ovat venyneet usean tunnin mittaiseksi ja esityslistat ovat pitkiä.

– Olen usein todennut, että aika on luksusta, johon meillä ei ole varaa.

Kiireessä on laitettava asioita tärkeysjärjestykseen.

– Pääasia on, että vuodenvaihteen jälkeen terveyskeskukseen pääsee edelleen ja työntekijät saavat palkkansa ajallaan, Kokko linjaa.

Palkka on keskeistä myös vallitsevan hoitajapulan ratkaisussa, mutta palkankorotuksia aluevaltuuston puheenjohtaja ei voi lupailla. Kokko kuitenkin uskoo, että Keski-Suomessa organisaatiouudistus tuo parannuksia hoitoalan olosuhteisiin.

– Uudella aluejohtajalla on keinoja ja näkemyksiä yksityiseltä sektorilta siitä, miten työyhteisöstä pidetään huolta. Paremmalla henkilöstöpolitiikalla on myös merkitystä hoitajapulan ratkaisussa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut