Varsinkin nuoret työttömät pitävät siitä, että voivat keskustella tulevaisuudestaan työntekijän kanssa.
Viime toukokuussa alkaneessa työllisyyden uudessa asiakaspalvelumallissa työnhakijalla on aiempaa tarkemmin määritelty työnhakuvelvoite. Se tarkoittaa, että työnhakijan tulee hakea tiettyä määrää työpaikkoja joka kuukausi, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Haettavien työpaikkojen määrä on pääsääntöisesti neljä. Uusi asiakaspalvelumalli toi myös muita muutoksia työnhakijan arkeen. Esimerkiksi työnhakuvelvoitteeseen liittyvästä unohduksesta työnhakija saa nyt muistutuksen ennen kuin työttömyysturvaan tulee seuraamuksia.
Jyväskylän seudun työllisyyden kuntakokeilun johtaja Hanna Lähteelä kertoo, että työnhakuvelvoite määritellään henkilökohtaisesti.
– Lainsäädäntö on kaikille sama ja sama myös kaikille ammattiryhmille. Työttömyysturva on aina vastikkeellista. Saadakseen työttömyysetuutta se edellyttää, että hakee kokopäivätyötä. Jos tietää, että uusi työ alkaa vaikkapa kahden kuukauden päästä, sääntö saattaa tuntua päälle liimatulta. Sääntö kuitenkin sitoo viranomaisia ja myös työnhakijoita. Mahdollisuutta ohittaa velvoitetta ei ole.
Lähteelä jatkaa, että joissain tilanteissa määrä voi olla vähemmän tai työnhakuvelvollisuutta ei aseteta työnhakijalle ollenkaan. Tästä sovitaan vastuuasiantuntijan kanssa erikseen. Työnhakuvelvoite riippuu siis työnhakijan tilanteesta ja työkyvystä.
Anna-Leena Pusa on Jyväskylän kaupungilla rekrytointipäällikkö. Kaupunki rekrytoi vuosittain työntekijät 1 700–2 000 avoimeen tehtävään.
– Uudistus useamman työpaikan työnhakuvelvoitteesta näkyy meillä hakemusten määrässä, mutta aika vähäisesti. Jostain hakemuksesta voimme todeta nopeasti, että hakija on hakenut paikkaa, johon hänen kelpoisuutensa ei riitä, tai hakemukseen ei panostettu ja motivaatio ei ole suuri tähän työpaikkaan. Pääsääntönä on, että suurin osa hakemuksista on hyviä ja selkeästi tehtävään kohdennettuja, Anna-Leena Pusa kertoo.
Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Äänekoski aloittivat vuoden 2021 maaliskuussa työllisyyden kuntakokeilun, joka muutti olennaisesti työllisyyden palvelujen toimintaideaa. Palveluja tarjotaan myös useassa osoitteessa; TE-palveluissa ja kunnan omissa työllisyyspalveluissa.
Viime vuoden keväänä avattiin Jyväskylässä Asemakadulle Nuorten talo ja sen yhteydessä työskentelee myös kuntakokeilun henkilökunta.
Hanna Lähteelä kuvailee, että kokeilun myötä vanhat hyvät käytännöt on jätetty käyttöön, ja uusia aiempaa parempia palveluja ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Hänen mielestään on tärkeää, että jokaisella asiakkaalla on oma työntekijä.
– Käytössä on uusi asiakaspalvelumalli, johon liittyvät työnhakuvelvoitteet, mutta myös meitä työntekijöitä ohjataan tiiviiseen yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Olemme saaneet systeemistä tosi hyvää palautetta, varsinkin nuoriin liittyen. Usein sanotaan, että nuoret pärjäävät sähköisissä palveluissa, mutta saadun palautteen perusteella erityisesti nuoret kaipaavat kohtaamista työntekijöiden kanssa paikan päällä.
Toukokuun alussa voimaan tulleen mallin mukaan lainsäädäntö määrää, että työttömyyden alussa yhteydenottoja on kaksi kertaa kuukaudessa. Joka kerta ei tarvitse mennä tapaamaan työntekijää, mutta perusajatus on, että yhteydenpito on tiivistä ja henkilökohtaista. Kontaktointia rytmitellään myöhemmin työttömyyden pituuden mukaan.
Hanna Lähteelä jatkaa, että työn hakeminen on vaativaa.
– Siinä on välillä toivon kipinää ja pettymyksiä. Kannattaa hyödyntää niitä palveluja mitä on tarjolla tueksi ja avuksi.
Anna-Leena Pusa kertoo, että kaupungilla on noin 9 500 työntekijää ja satoja ammattinimikkeitä.
– Suurimmassa osassa kaupungin tehtävistä on selkeä kelpoisuusvaatimus. Paljon on lisäksi työpaikkoja, joissa kelpoisuusvaatimus on soveltuva. Rekrytoijan näkökulmasta ajattelen, että koko ajan pitää katsoa omaa uraa laajemmin, kun etsii työpaikkaa. Laki velvoittaa myös viranomaisia toimimaan siihen suuntaan, että mahdollisimman moni työnhakija työllistyy. Jaksan uskoa siihen, että sitä kautta, kun velvoite on olemassa myös työntekijä voi oikeasti löytää työpaikan.
Kaupungilla on huutava pula lähihoitajista, ja Pusa sanoo oppisopimuskoulutusten vetäneen hyvin uusia työntekijöitä näihin tehtäviin.
– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä oppisopimuksen kautta meille tulleisiin työntekijöihin. Kun on työvoimapulaa, oppisopimus on hyvä keino saada lisää tekijöitä niille aloille, joilla on vähäisesti hakijoita.