Jyväskylä maksaa sähköstä tuplasti viime vuoteen verrattuna

Liikuntapaikat aiotaan pitää auki, säästöä haetaan uimahallin saunoista ja ulkovalaistuksesta.

Jyväskylän kaupungin käyttösähköstä maksama summa kaksinkertaistuu tänä vuonna. Viime vuonna Jyväskylän käyttämä sähkö maksoi kolme miljoonaa euroa.

– Vuoden loppuun mennessä lasku on arviolta 5–6 miljoonaa euroa eli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Lisäksi kuluja tulee sähkön siirrosta, mutta sen suuruuteen ei markkinoiden heilunta vaikuta. Siirto mukaan laskettuna Jyväskylä maksoi viime vuonna sähköstä 6–7 miljoonaa euroa, kertoo Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.

– Sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa eli tuotettu vesi- ja tuulivoimalla, hän tarkentaa.

Kaupunki on kilpailuttanut sähkösopimuksen, ja ostaa sähkön Väreeltä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Sopimuksesta noin puolet sähkön hinnasta on suojattu, ja siihen ei pörssin heilunta vaikuta. Ilman suojausta hinnannousu olisi vieläkin suurempi, Leppä toteaa.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö sekä yhteiskunnan muutosta ja kehitystä ennakoiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisivat viime viikolla energiansäästökampanjan, jossa kannustetaan säästämään energiaa muun muassa huonelämpötilaa laskemalla sekä lämmintä vettä ja polttoainetta säästämällä.

Säästöjä ei voi tehdä kiinteistön kunnon kustannuksella.

Tuomas Kuronen

Energiansäästökeinoja pohditaan parhaillaan myös kaupungilla. Kaupunkia säästötalkoisiin kannustaa paitsi energian riittävyyden turvaaminen ja raha, myös yhteiskuntavastuu.

– Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Meidän on mietittävä omalta osaltamme toimenpiteitä, joilla voimme pienentää kulutusta, että sähköä riittää kaikille, Leppä toteaa.

Valtaosa, noin kaksi kolmasosaa, kaupungin käyttämästä sähköstä kuluu kiinteistöihin ja loput liikuntapaikkojen ja -tilojen valaistukseen.

Kaupungin kiinteistöistä, kuten kouluista, päiväkodeista, toimistoista ja valtaosasta liikuntatiloja vastaavan Tilapalvelun vs. kiinteistöjohtaja Tuomas Kuronen kertoo, että energian kulutusta seurataan jatkuvasti, mutta nyt syksyllä siihen kiinnitetään erityisesti huomiota.

– Tilojen lämpötilojen laskun mahdollisuutta käyttöaikojen ulkopuolella tutkitaan. Käyttöaikana tiloissa on kuitenkin taattava asianmukaiset olosuhteet, hän toteaa.

– Säästöjä ei voi tehdä kiinteistön kunnon kustannuksella. Eikä lämpötilan nosto saa syödä sen laskusta saatua säätöä, Kuronen jatkaa.

Liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal korostaa, että tavoitteena on pitää kaikki liikuntapaikat käytössä. Säästöä haetaan ainakin valaistuksesta.

Kuokkalan sillan valaistuksen uusiminen säästi energiaa yli 90 prosenttia.

Kari Ström

– Ulkoliikuntapaikkojen valaistukset ovat pääosin vanhaa kaasupurkaustekniikkaa. Linjana on, että uusia kohteita ei valaista, vaan vaihdetaan vanhojen kohteiden valaisimet ledeihin, hän sanoo.

Sahindalin mukaan vaihdettavana on noin 2 000 valaisinta. Myös Hipposhallin kaikki valaisimet aiotaan vaihtaa ledeiksi jo lähiaikoina.

Liikuntatilojen lämpötilan laskemisesta ei ole vielä suunnitelmaa. Uimahalleilla energian käyttöä pyritään hillitsemään hyödyntämällä kävijämäärätietoa teknisten järjestelmien ohjauksessa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hiljaisina aikoina kaikki saunat eivät olisi käytössä.

Sahindalin mukaan vuoromaksuihin ei suunnitella juuri nyt korotuksia.

– Tilannetta seurataan koko ajan, mutta tässä vaiheessa sähkön hinnalla ei ole vaikutusta vuorojen hintaan. Alkuvuonna asiaa arvioidaan uudelleen, hän toteaa.

Valon kaupunki on säästänyt energiaa 1990-luvulta lähtien

Sami Rahkonen

Yksi keino säästää energiaa on tinkiä valaistuksesta.

– Jos on pakko säästää ulkovalaistuksesta, on harkittava yösammutusten laajentamista, kertoo katumestari Jukka Piispanen.

Jyväskylän kaupunki on luopunut valojen yösammutuksista sitä mukaa, kun vanhaan kaasupurkaustekniikkaan perustuvia valaisimia on uusittu ledivalaisimiksi.

– Ledien tultua yösammutusten sijaan on voitu himmentää valoja yöksi, Piispanen sanoo.

Uudet ledit käyttävät vain puolet siitä energiasta, mitä kuluu vanhoihin valaisimiin. Kaupungin 35 000 valaisimesta vajaa kolmasosa on uusittu ledivalaisimiksi.

Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki valaisimet ovat energiatehokkaita ledejä.

Jos valoja on pakko sammuttaa enemmän, etsitään tinkimiskohteita teollisuusalueilta sekä lisätään pimeitä tunteja kunnan hoidossa oleville väylille, joissa on vain vähän kevyttä liikennettä pimeään aikaan. Sellainen on esimerkiksi Saarenmaantie. Vastaavasti viimeisenä vähennettäisiin valaistusta alueilla, joissa on paljon kevyttä liikennettä ja palveluita.

– Sellaisia paikkoja, joissa pimeys lisäisi turvattomuuden tunnetta, Piispanen tarkentaa.

– Kaikkia valoja ei voi sammuttaa, mutta jos energiaa on valaistuksesta merkittävästi vähennettävä, olisi muutos valtava nykyiseen verrattuna ja näkyisi joka puolella kaupunkia, hän jatkaa.

Jyväskylässä käytössä oleva tekniikka ei mahdollista sitä, että vain osa kadun valoista sammutettaisiin.

Energiansäästötalkoot eivät ole palvelupäällikkö Kari Strömin mukaan ristiriidassa 29.9.–8.10. järjestettävän Valon kaupunki -tapahtuman kanssa.

– Valon kaupunki on edistänyt energiansäästöä 1990-luvun lopulta lähtien. Esimerkiksi Kuokkalan sillan yläpuolisen valaistuksen uusiminen säästi energiaa yli 90 prosenttia. Myös Ylistönsillan valaisussa saavutettiin noin 80 prosentin säästö ja lisäksi sillan valaistusta voidaan räätälöidä tapahtumien mukaan, hän kertoo.

Valaistusratkaisuilla on onnistuttu myös parantamaan turvallisuutta samalla kun on parannettu viihtyisyyttä.

– Aiemmin esimerkiksi Kirkkopuistossa käytävät oli valaistu voimakkaasti, mutta muualla oli aivan pimeää. Nyt kun kirkko, puiston puita ja käytävät on valaistu, syntyy aluevalaistus, mikä mahdollistaa turvallisen liikkumisen koko puiston alueella, Ström kertoo.

Strömin mukaan Valon kaupungin ratkaisuilla on saavutettu ulkovalaistuksessa lähes 60 prosentin energian säästö vuodessa.

– Se vastaa Seinäjoen kaupungin ulkovalaistuksen energiantarvetta vuodessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut