Markku Könkkölän valokuviin on tallentunut vuodenkiertoa ja lajien rikkautta pienvesien ympäristössä.
Jyväskyläläinen valokuvaaja Markku Könkkölä toi Luontomuseoon esille Ei mikään turha puro -näyttelynsä. Könkkölä on liikkunut pienvesien, kuten purojen ja lähteiden lähettyvillä, ja kuvannut luontoa niiden ympäristössä. Könkkölä viehättyy veden liikkeestä ja sen muuttuvista olomuodoista. Hänen kuvissaan purojen vesi soljuu satumaisen pehmeänä tai kuohuu vaahtoisena. Lähteen tummasta vedestä heijastuvat puut puolestaan luovat mystistä tunnelmaa.
Könkkölä kertoo korona-aikana kuvanneensa pääasiassa lähiympäristössään. Kaikki näyttelyn kuvat on otettu Keski-Suomessa, ja yli puolet Jyväskylässä, kuten Korkeakoskella, Tourujoella ja Moirislammella. Neljännes näyttelykuvista on Petäjävedeltä ja loput lähikunnista.
Joskus Könkkölä etsii kartasta ennakkoon kiinnostavaksi katsomaansa paikkaa, mutta toisinaan hienot näkymät tulevat vastaan yllättäen. Esimerkiksi näyttelyyn kuvatun metsässä kauniisti mutkittelevan joen hän löysi sattumalta etsiessään toista kuvauspaikkaa.
Markku Könkkölä kuvaa ympäri vuoden. Samalla paikalla riittää vaihtuvaa kuvattavaa, sillä purojen olemus muuttuu vuodenkierron mukaan. Keväällä purot saattavat tulvia, mutta talvea kohti virtaukset usein rauhoittuvat. Alkutalvi on Könkkölän lempiajankohta veden kuvaamiseen.
– Ensilumen aikaan muu maailma pelkistyy valkoiseksi, mutta puro on vielä hyvin näkyvissä, Könkkölä kuvailee.
Hän harmittelee sitä, miten rajusti ihminen on Keski-Suomessakin muokannut pienvesiä.
– Monet lähteet on otettu talouskäyttöön ja purot kaivettu suoriksi ojiksi, Könkkölä sanoo.
Pienvesien elinympäristöä monipuolistava vaikutus on erittäin merkittävä. Könkkölä kokee, ettei yksikään puro ole turha. Erilaiset kosteikot tarjoavat eläimille tärkeitä ruoka-, ravinto- ja peseytymispaikkoja, ja monille lajeille myös kodin.
– Esimerkiksi korennot elävät vedessä toukkavaiheessa. Vedenalainen elämä saattaa olla kestoltaan jopa pidempi kuin aikuisvaihe, Könkkölä pohtii.
Könkkölän kuviin on tallentunut muun muassa neidon- ja immenkorentoja, vesimyyrä sekä metsänemä, joka on lehtivihreätön kämmekkä. Koko ikänsä luonnossa liikkuneella Könkkölällä on tarkka silmä, ja hän havaitsee usein pienimmätkin kiinnostavat yksityiskohdat. Esimerkiksi parissa kuvassa esiintyvä upponupikka on kooltaan erittäin pieni sieni.
– Monia lajeja on helpompi tallata kuin huomata, Könkkölä toteaa.
Markku Könkkölä Ei mikään turha puro Luontomuseo 26.8.–18.12.