Työmiehen vaimo muutti olennaisesti suomalaisten naisten asemaa avioliitossa.
Jyväskylän kaupunginteatterissa saa lauantaina 3.9. ensi-iltansa kotimainen Suruttomat-musikaali, joka perustuu Minna Canthin näytelmään Työmiehen vaimo. Klassikkonäytelmä kuvaa vuotta 1885, jolloin suomalainen nainen eli miehen määräysvallassa.
Suruttomat kantaesitettiin Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2004, ja sen jälkeen se on ollut ohjelmistossa vain Kotkassa.
– Musikaalin ajankohta on vuosi 1885 siitäkin syystä, että tarina perustuu sen aikaiseen lainsäädäntöön. Mennessään naimisiin mies hallitsi sen jälkeen naisen omaisuutta. Lakimuutos, joka korjasi epäkohdan, tapahtui tämän ansiokkaan näytelmän ansiosta. 1889 säädettiin laki aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista. Voin sanoa, että siitä alkoi tasa-arvo kehittyä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, musikaalin ohjaaja Jukka Keinonen toteaa. Hän on myös sovittanut teoksen kaupunginteatterille.
Suruton-sana esiintyy useaan otteeseen alkuperäisessä Minna Canthin näytelmätekstissä. Sitä käyttää varsinkin uskovainen naapuri, joka paheksuu halujensa ja viettiensä ohjaamaa ihmistä, joka elää surutta ja huoletta. Tästä siis musikaalin nimi Suruttomat.
Tämä on täyteläinen teos, täynnä tunteita, iloa ja riemua.
Jukka Keinonen
Työmiehen vaimo -näytelmä ei käsittele Keinosen mukaan pelkästään sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaan myös etnistä vallankäyttöä, rasismia sekä vihapuhetta, jota ei terminä tunnettu näytelmän kirjoitusaikana.
– Tämä on kolmiodraama, jossa kaksi naispäähenkilöä Johanna ja Kerttu reagoivat omalla tavallaan alistettuun asemaansa. Siitä syntyy draaman jännite. Näytelmä tekee näkyväksi myös vahingollisen maskuliinisuuden ja sen vallan, mikä miehille on annettu. Naiset myös reagoivat siihen ja eivät jää seinäkukkasiksi.
Musikaalin käsikirjoitus on Sirkku Peltolan, laulujen sanat Heikki Salon ja sävellykset Matti Puurtisen. Jyväskylän kaupunginteatteriin kapellimestari Lasse Hirvi on tehnyt musiikkiin uudet sovitukset.
Minna Canthin alkuperäisessä näytelmässä työmies-sana on ironinen. Työmiehen vaimon miehet elävät kuin viimeistä päivää, ja heidän on vaikea sietää ulkoisesti köyhää arkea.
Roolihahmo Kerttu on romani ja musikaalissa on myös mustalaismusiikkia.
– Olimme yhteyksissä Suomen Romaniyhdistykseen, ja tarkistimme heiltä romanikulttuuriin liittyvät faktat. Mustalaismusiikki on virallinen termi, ja näytelmässä puhutaan mustalaisista, mutta työryhmässä romaneista, Jukka Keinonen kertoo.
Näytelmän historiallinen ajankohta osuu myös siihen, kun Suomi oli siirtymässä sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan. Sen ulkopuolella olivat esimerkiksi romanit, saamelaiset ja juutalaiset. Vahvan kansallisen heräämisen aikana 1800-luvulla heidät jätettiin tiukasti ulkopuolelle kaikessa hyvinvoinnista, koulutuksesta ja ihmisarvoisesta elämästä.
– Suruttomat ei ole suoraan poliittinen kannanotto. Ennen kaikkea näytelmässä kuvataan yksilöä, tunteita ja ihmissuhteita. Kuvataan myös sitä, kuinka yhteisö reagoi vähäosaisiin, romahtaviin ihmisiin. Suurin osa kääntää selkänsä, mutta onneksi on heitä, jotka välittävät. Tämä on täyteläinen teos, täynnä tunteita, iloa ja riemua sekä vastakkainasettelua, Jukka Keinonen toteaa.
Päärooleissa ovat Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen ja Anna-Maija Oka. Koreografian musikaaliin on tehnyt Jouni Prittinen, lavastuksen Annina Nevantaus ja puvustuksen Tellervo Syrjäkari. Valosuunnittelusta vastaa Antti Silvennoinen ja äänisuunnittelusta Mika Filpus.