Asuntofoorumin panelistit halusivat häpeätahran pois

Asukkaat tarvitsevat viihtyisän ympäristön voidakseen hyvin.

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP ry järjesti viime viikon torstaina Ainolassa Asuntofoorumin, jossa keskusteltiin laajasti Jyväskylän rakentamisesta ja kaupunkikuvan kehittämisestä. Orkesterin paikalla korokkeella istuivat paneelissa YIT:n entinen aluejohtaja Mikko Räty, kaupungin eläköitynyt kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, RIA:n puheenjohtaja Tommi Luukkonen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen ja ARA:n erityisasiantuntija Sampo Wallius.

Jokaisen panelistin puheissa tuli esiin se, että Jyväskylään kaivataan konserttisalia. Sen puutetta kuvattiin jopa häpeäpilkuksi.

– Minulla ei ole hyvää paikallistuntemusta Jyväskylästä, mutta minulla on mielikuva, että kaupungin halkaiseva rautatie ja moottoritiemäinen väylä ovat henkinen arpi ja haava. Siinä voisi olla sopiva paikka konserttisalille. Koko alueella voidaan miettiä laajemminkin infraa uudelleen, Sampo Wallius sanoi.

Tommi Luukkonen käytti sanaa häpeätahra, kun hän puhui konserttisalin puuttumista kaupungista.

– Kaupungissa on korkeakulttuuria, mutta on myös paljon muuta kulttuuria. Ei tarvita kuin joku tila, jossa voidaan järjestää tapahtumia. Varsinkin nuorisolla on eri tapoja tehdä ja kokea kulttuuria, Luukkonen totesi.

Vihreys on iso etu, kun tehdään viihtyisää keskustaa.

Ilkka Halinen

Ilkka Halinen jatkoi, että oli suuri virhe, että salia ei rakennettu vuosia sitten Kirkkopuiston lähelle.

– Vastustin silloin Lutakkoa, koska sali liittyy keskustaan. Nyt ajan henkeen ja vereen sitä, että sali tulee Lutakkoon. Nyt pitäisi muodostaa työryhmä viemään asiaa eteenpäin, Halinen sanoi.

Keskustan vetovoimasta puhuttaessa keskusteltiin niin rakennettavista rakennuksista kuin yleisestä viihtyisyydestä. Ilkka Halisen mielestä keskustassa pitäisi olla enemmän vihreää, eikä hän tarkoita katuja, vaan alueita.

– Vihreys on iso etu, kun tehdään viihtyisää keskustaa.

Sampo Wallius nosti esiin keskusteluun ympäristöpsykologian.

– Kun opiskelin arkkitehdiksi, yksi lempikursseistani oli ympäristöpsykologia. Siellä käytiin paljon läpi asioita millaiset piirteet, muodot, mittakaavat ja ominaisuudet tekevät ympäristöstä houkuttelevan, ja että ihminen viihtyy ympäristössä. Uskon, että Jyväskylässä toteutuvat monet asiat, joista ympäristöpsykologiassa puhutaan. Esimerkiksi keskustassa on pitkiä katunäkymiä, joissa on sopivasti aukkoja, Wallius kuvaili.

Tommi Luukkonen on tutkinut tilastoista Jyväskylän keskustan asukkaiden ikärakennetta viime vuosilta. Nuoret asuvat entistä enemmän keskustassa ja pääasiassa he ovat opiskelijoita.

– Keskustaan tarvitaan palveluja tästä näkökulmasta ja asuminen pitäisi olla entistä enemmän yhteisöllisempää keskustassa. Sen pitää olla kuitenkin vapaaehtoista ja ihmisistä lähtevää. Yksinäisyys on paha kansantauti, ja joillakin asumiseen liittyvillä teoilla sitä voidaan estää.

Mikko Räty seurasi työnsä puolesta vuosikymmeniä kaupungin rakentamista.

– Rakentamisen esteenä oli menneinä vuosikymmeninä kaavoitus. Markkinat olisivat vetäneet, mutta ei ollut tarpeeksi kaavoitettuja tontteja. Ne hidastivat esimerkiksi keskustan kehitystä. Nyt on se tilanne, että kaavoitus on hoitanut tehtävänsä ja markkinat määräävät millä aikajänteellä kerrostalot syntyvät.

Puheenvuoron pitänyt kaupunginvaltuutettu Eila Tiainen (vas.) esitti, että korkeaa rakentamista keskitettäisiin keskustan laitamille. Lisäksi hän toivoi, että esimerkiksi Harjun alue jätettäisiin rauhaan rakentamisen suhteen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut